Maksunvälityspalvelu Paytraililla on huoltokatko 27.3. klo 00:00-04:00. Verkkokauppatilausten Paytrail-maksuissa voi esiintyä häiriöitä huoltokatkon aikana.
Tutkimisen taidot ovat arjen taitoja, joista on hyötyä läpi elämän. Niitä voi opetella jo pienestä pitäen leikin avulla.
Kun maitolasi kaatuu pöydälle, mitä tekee taapero? Todennäköisesti hän ei ala siivota, kuten vanhempi tekisi. Sen sijaan hän tutkii, miten maito leviää alustalla. Tai mitä tapahtuu, jos sitä levittää käsillä tai pyyhkii lattialle. Kyse ei ole sotkemisesta vaan oppimisen perusasiasta, havainnoinnista. Asioiden oppiminen tutkimalla ja havainnoimalla on lapselle luontaista.
Oppi&ilo Tiedeseikkailu-sarjan tekijä, tutkijatohtori Jenni Vartiainen on erikoistunut leikillisen tiedekasvatuksen kehittämiseen. Keräsimme häneltä näkemyksiä siitä, miksi tutkimisen taidot ovat niin tärkeitä jo lapsena ja miten niitä voi opetella.
Tutkimisen taitoja tarvitaan ihan kaikessa. Näitä taitoja voi opetella jo taaperoikäisenä, mutta varsinkin 5–6-vuotiaaseen ne uppoavat erinomaisesti. Esikouluikäisillä kun on yleisen kiinnostuksen kausi täydessä vauhdissa. Tässä innokkaassa iässä uteliaisuus saa kysymään ja kokeilemaan asioita vailla sosiaalisia paineita, ja sitä ominaisuutta kannattaa ruokkia. Kyky kysyä ja ihmetellä asioita on korvaamattoman mainio ominaisuus uuden oppimisessa myöhemminkin.
Tutkimisen taitoja tarvitaan asioiden ymmärtämiseen
Tutkimisen taitoja ovat havainnoiminen, mittaaminen, luokittelu, tulkinta ja ennusteen tekeminen. Ne auttavat hahmottamaan vauhdilla muuttuvaa maailmaa ja siihen liittyviä kysymyksiä, joita jo pienet lapset joutuvat kohtaamaan.
“Tutkimisen taitoja ymmärtämällä lapsi oppii myös arvioimaan asioita eri näkökulmista ja huomaamaan niihin liittyviä syy-seuraussuhteita. Tätä taitoa kutsutaan myös tieteelliseksi lukutaidoksi”, Jenni Vartiainen sanoo.
Kun lapsi osaa tutkia ja katsoa asioita eri näkökulmista, hänen on helpompi ymmärtää esimerkiksi ilmastonmuutoksen kaltaisia isoja ja vaikeita asioita. Ja sitä, että tiedon syntyyn vaikuttaa moni tekijä. On hieno hetki nähdä, kun lapsi alkaa ymmärtää, että myös tiedon luotettavuutta voi tältä pohjalta arvioida.
“Tutkimisen taidot auttavat lasta myös perustelemaan arkisia valintojaan. Miten minun tekoni ja valintani vaikuttavat maailmaan”, Vartiainen selittää.
Mahtavaa on myös, että tutkimusten mukaan alle kouluikäisenä opitut tutkimisen taidot vaikuttavat myönteisesti oppimistuloksiin koulussa.
Leikkimällä kokeillen opitaan tutkimaan
Tutkimisen taitoja voit harjoitella lapsen kanssa leikkien. Se on myös perinteistä leikkimistä vierastavalle aikuiselle oiva tilaisuus tehdä asioita lapsen kanssa leikinomaisesti – ja nauttia siitä.
Kun tutkimisen taitoja opettelee leikin kautta, kivointa on, että ei tarvitse pelätä väärää vastausta. Riittää, kun lapsi havainnoi, miltä asiat näyttävät ja miten eri tilanteet asioihin vaikuttavat. Lapsen into ja itsevarmuus kysyä ja kyseenalaistaa ei näin sammu epäonnistumisen pelkoon.
“Tutkimisen taidoista tärkein on havaintojen tekeminen, joka on kaiken perusta”, Jenni Vartiainen toteaa.
Pienen lapsen kanssa voi harjoitella havainnointia yksinkertaisesti: Kerro, mitä kuulet, näet, haistat, tunnet ja ehkä jopa maistat! Yhdessä voi ihmetellä, miten eri lailla asiat näyttäytyvät, kun ei tukeuduta vain yhteen havaintoon. Iso ja painava laiva voi kellua veden pinnalla, mutta pieni metallikuula upota heti pohjalle: vesi kelluttaa yhtä, mutta ei välttämättä toista kohdetta.
Havaintoja tekemällä harjoitellaan kuin huomaamatta myös kriittisen havainnoinnin taitoa. Asiat voivat muuttua sen mukaan, mistä suunnasta niitä katsoo ja kuka niitä havainnoi. Ylhäältä sama esine voi olla kapea, mutta sivulta katsottuna leveä.
Luonnontiede innostaa pientä kokeilijaa
“Havainnoimisen harjoittelemisessa tärkeintä ovat itse havainnot, ei ilmiöiden tai asioiden tieteellinen selittäminen. Kun lapsi oppii kokeilun kautta, miten pullea ilmapallo litistyy lämpimästä kylmään vietäessä, ei hänen tarvitse vielä ymmärtää ilmiön syytä. Koulun fysiikan tunneilla havainnoista voi olla iloa, kun ilmiön voi yhdistää tietoon, että ilma laajenee lämpötilan noustessa ja tiivistyy sen laskiessa”, Jenni Vartiainen kertoo.
Luonnontieteet ovatkin tutkimisen taitojen opetteluun parhaita. Niiden parissa voi tehdä lapsen kanssa todella konkreettisia ja hauskoja harjoituksia
Kolme askelta oppimisen iloon – tehtäviä havainnoimisen harjoitteluun
- Havainnoikaa asioita eri olosuhteissa. Havainnointia on helppo harjoitella vaikka kokeilemalla, miten olosuhteet muuttavat sitä miten ja mitä näemme. Piirtäkää paperille nuoli ja katsokaa nuolen suuntaa paperilta, ”ilman läpi”. Minne nuoli osoittaa? Katsokaa sitten nuolta vesilasin läpi. Ihmeiden ihme: se on muuttanut suuntaa!
- Havainnoikaa muutosta muuttamalla olosuhteita. Kokeilkaa esimerkiksi, miten veden saa jäätymään tai sulamaan. Anna lapsen itse ehdottaa vaihtoehtoja ja kokeilkaa niitä kaikkia. Minne vesi pitää laittaa, jotta se muuttuu kiinteäksi? Toimi lapsen ehdotusten mukaisesti. Jos jääkaappi ei jäädytä, mitä seuraavaksi? Anna lapsen kokeilla, älä pelkää sotkua!
- Havainnoikaa muutoksia pitkällä aikavälillä. Valitkaa lähiympäristöstä puu, jonka vaiheita seuraatte. Miten puu muuttuu vuodenaikojen mukaan? Mistä muutos johtuu? Piirtäkää puu eri vaiheissa tai ottakaa siitä valokuvia.
Artikkelin asiantuntijana on Jenni Vartiainen, Helsingin yliopiston tutkijatohtori, Kasvatustieteellinen tiedekunta, leikillistä tiedekasvatusta kehittävän Kide Sciencen yksi perustaja ja Tiedeseikkailu-kirjojen tekijä.
Lue myös
Metsäretkelle leikkimään ja oppimaan – nappaa talteen seitsemän vinkkiä!
Metsäretkeily vahvistaa lapsen kehitystä ja taitojen oppimista monipuolisesti
Tekemistä lapsille kotiin
Olemme koonneet perheiden avuksi kivaa tekemistä eri ikäisille lapsille. Näitä ilmaispuuhia lapsi voi tehdä itsenäisesti tai yhdessä vanhemman kanssa puuhaillen.
