Näin tuet lapsen leikkiä ja kaveritaitoja – asiantuntijan vinkit vanhemmille

Leikkiminen on äärimmäisen tärkeää lapsen kehitykselle. Se kehittää muun muassa vuorovaikutustaitoja, luovuutta, mielikuvitusta ja ongelmanratkaisukykyä. Leikki tukee lapsen fyysisen kehityksen lisäksi myös kielellistä kehitystä, koska leikissä opitaan ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan toisia.  

Jo vastasyntynyt vauva vastaa vanhemmalle, joka kujertelee hänelle. Vaikka kyseessä ei olekaan vielä tiedostava leikki, on se alku leikkitaidolle. Vauva tutkii maailmaa aistien kautta esimerkiksi helistämällä asioita tai kokeilemalla, miltä asiat tuntuvat suussa. Vauvan kanssa voi leikkiä loruttelemalla, keinuttelemalla ja laulamalla.  

 Lapset leikkivät niin sanottua yksinleikkiä itsekseen noin 1,5-vuotiaiksi asti. Siitä eteenpäin he ovat kiinnostuneita rinnakkaisleikistä, jossa esimerkiksi istutaan vierekkäin hiekkalaatikolla, mutta eivät aivan vielä osaa rakentaa yhteistä juonellista leikkiä. Vasta noin 2,5 vuoden iästä eteenpäin lapset alkavat tyypillisesti neuvotella toisten kanssa siitä, mitä ja miten leikitään. Leikin kautta myös opitaan kestämään ja sopimaan erimielisyyksiä. 

– Lapsi oppii leikin kautta, että yhteys jatkuu, vaikka edellisessä hetkessä saatettiinkin riidellä esimerkiksi barbin vaatteesta, Leea sanoo.   

3–5-vuotiaat heittäytyvät mielellään rooli- ja kuvitteluleikkeihin. Nämä leikit ovat lapselle luontainen tapa käsitellä erilaisia tunteita ja tilanteita – esimerkiksi edellisen päivän kaatuminen voi näkyä niin, että leikissä nukkekin kaatuu pyörällä.  

Joskus leikit voivat tuntua aikuisesta hieman hurjilta. Leikki on kuitenkin vain leikkiä ja lapsen tapa käsitellä asioita. Silloin aikuisen rooli on tarkkailla ja olla kiinnostunut ilman, että leikkiä tarvitsee rajata turhaan.  

– Lapsen aggressiivisista leikeistä ei tarvitse huolestua. Lapselta voi kysyä, onko esimerkiksi pehmolelu suuttunut ja mikä sitä auttaisi, tai voi tarjota esimerkiksi poliisiautoa avuksi. Jos lapsi onnistuu purkamaan tunteen leikin avulla, hän on vain taitava käsittelemään tunteitaan leikin kautta, Leea vinkkaa. 

Jos leikki kuitenkin menee liian riehakkaaksi, aikuinen voi ehdottaa jotain rauhallisempaa tekemistä.  

Aikuinen voi kannustaa lasta leikkiin olemalla itse leikkisä. Jos lapsi valittaa, ettei ole mitään tekemistä ja uppoutuu ruudun pariin, voi aikuinen auttaa leikin alkuun.  

– Aikuinen voi ehdottaa esimerkiksi, että olisiko tänään majapäivä tai rakennetaanko palikoilla, Leea kertoo.  

Lelut ruokkivat lapsen leikkimistä. Leea muistuttaa, että kaikki aikuiset eivät innostu esineleikeistä, ja se on ihan ok. Yhteinen leikki on kuitenkin tärkeää ja osa vanhemmuutta.  

– Pitää muistaa, että lapset nauttivat tavattoman paljon vuorovaikutusleikistä aikuisen kanssa. Aina ei tarvita välineitä tai leluja – lorut, laulut, piiloleikit, hassuttelut ja yhteiset höpöttelyt ovat tärkeitä hetkiä, Leea muistuttaa.  

Lapsen kaveritaitoihin voi vaikuttaa moni asia, kuten kehitystaso ja temperamentti. Aikuisen rooli on suojata lasta kiusaamiselta ja opettaa lapselle neuvottelukeinoja ristiriitatilanteissa.  

Hiekkalaatikolla lapsi voi tempaista lapion toisen kädestä tai leikkiä muiden lasten mielestä liian rajusti.  

– Tällaisessa tilanteessa lapselta voi esimerkiksi kysyä ystävällisesti, mitä tapahtui, tai että menikö tämä nyt reilusti ja otetaanko uusiksi. Lapsen kanssa voi myös etukäteen puhua siitä, miten ristiriitatilanteissa toimitaan, ja kehua aina, kun lapsi onnistuu, Leea sanoo. 

Kaveritaitoja voi myös vahvistaa kutsumalla kaverin kylään ja keksimällä kivaa tekemistä.  

– Jos leikit ovat sujuneet hyvin, kannattaa lasta kehua ja kannustaa sanomalla, että kivan leikin saitte tänään aikaan, Leea sanoo.  

Jos jokin oman lapsen kaveritaidoissa mietityttää, Leea kannustaa pyytämään neuvoja ja apuja matalalla kynnyksellä. Hän muistuttaa, ettei vanhemmuus ole yksilölaji, vaan rinnalle tarvitaan toisia aikuisia. 

– Nämä hetket ovat niitä, jolloin ei kannata jäädä yksin. Esimerkiksi päiväkodilta saa kasvatuskumppanuutta, ja vertaistuki muilta vanhemmilta on myös tärkeää. Toimintaterapeutit työskentelevät jatkuvasti ihan mahtavalla tavalla lasten kaveritaitojen eteen. Myös puheterapeutit auttavat, jos kaveritaitoihin liittyy esimerkiksi puheenkehityksen haasteita ja lapsi saa raivareita sen vuoksi, ettei häntä ymmärretä, Leea luettelee. 

– Vanha viisaus ”lapsi on terve, kun se leikkii” pitää edelleen paikkansa. Leikin tukeminen on äärimmäisen tärkeää lapsen kehitykselle ja lapsen ja vanhemman väliselle suhteelle, Leea summaa. 

Tämä tarrapuuhakirja tarjoaa keinoja keskustella lapsen kanssa omista ja toisten tunteista ja ajatuksista.