Verkkokaupassa on häiriö ja tilausta tehdessä ei saa tilausvahvistusta, mutta tilaukset onnistuvat. Ongelma pyritään korjaamaan mahdollisimman pian. Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa!

Oppi&ilon blogissa lasten oppimisen ja kehityksen asiantuntijat jakavat näkemyksiään ajankohtaisista aiheista. Tällä kertaa äänessä on myös Suomen Supernannyna tunnettu psykoterapeutti Pia Penttala, joka kertoo leikin merkityksestä ja vanhemman roolista leikissä.
Lapsena yksi omista suosikkileikeistäni oli hiekkamontulle rakennettu hevostallileikki. Kun koti kutsui, mielikuvitushevoset ja ruohotupot jäivät montulle odottamaan seuraavaa päivää. Kun maailma muuttuu, myös leikit muuttuvat. Olen huomannut vuosien varrella, että vapaan leikin määrä on vähentynyt. Lapset leikkivät vähemmän mielikuvitusta ja luovuutta vaativia leikkejä. Psykoterapeuttien keskuudessa on puhuttu myös siitä, että kiireisessä ja kokemushakuisessa maailmassa lapsella on liian vähän aikaa asettua leikkiin tai jatkaa kesken jäänyttä leikkiä. Kun kokemuksesta toiseen siirrytään nopeasti, palaaminen leikkiin on yhä vaikeampaa.
Leikin merkitys lapsen kehitykselle
Niin pikku-Pialle 1980-luvulla kuin 2020-luvun lapselle leikki merkitsee valtavan paljon. “Leikki on lapsen työtä” ei ole turha lause. Kaikki, mitä lapsi saa leikistä, on tärkeää lapsen kehityksen kannalta. Leikin avulla lapsi oppii sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta. Leikkiessään lapsi käyttää mielikuvitustaan, harjoittaa luovuuttaan ja oppii käsittelemään kokemiaan asioita leikissä omaksuttujen roolien kautta. Aikuisen tehtävä lapsen leikissä on näyttää esimerkkiä. Jo pieni vauva on utelias uusille asioille. Kun aikuiset näyttävät mallia ja tukevat lapsen aisteja antamalla leluja, heittämällä palloa ja sanomalla yksittäisiä sanoja, lapsi oppii vähitellen itsekin leikkimään.
Aikuisen rooli leikin mahdollistajana
Täytyykö lapsen kanssa leikkiä? Mielestäni kyllä. Lapsella on oikeus saada aikuinen, joka on kiinnostunut lapsen leikistä sekä tukee ja kannustaa lasta. Se tuottaa lapselle hyvää mieltä ja kasvattaa lapsen itsetuntoa. Aikuinen ei saa menettää leikkimielisyyttään tai halukkuuttaan leikkiä, koska hänen tehtävänsä leikin tukijana jatkuu pitkään. Aikuisen velvollisuus on tarjota lapselle ympäristö leikkiin, auttaa leikki alkuun ja olla läsnä. Vaikka aikuinen ei joka hetki olisi mukana, hänen on tärkeä kannatella leikkiä käsivarren päästä kannustaen ja kehuen.
Ymmärrän hyvin, että vanhemman voi olla vaikea virittäytyä ja mennä mukaan lapsen leikkiin. Silloin aikuisen on tärkeä keskustella lapsen kanssa reilusti, miksi pitää tehdä töitä tai muita aikuisten asioita. Leikkiminen ei ole aina lapsellekaan helppoa. Lapset ovat jo oppineet aikuisten tavoin “multitaskaamaan”, tekemään monta asiaa samanaikaisesti, jolloin keskittyminen yhteen asiaan voi olla hankalaa. Kun taustalla pauhaa televisio, kädessä on tabletti ja samaan aikaan vanhemmat sanovat jotain, on lapsen vaikea asettua leikin ääreen. Asettumaan oppiminen on tärkeää muun muassa keskittymiskyvyn kehittymiselle.
Kun aikuinen antaa lapselle tilaa asettua yhden tekemisen ääreen ja kannattelee leikkiä eikä anna heti vaihtaa toiseen puuhaan, syntyy yhteinen rytmi ja leikit voivat yhtäkkiä jatkua monta tuntia!
Myös yhdessä puuhailu voi olla leikkiä
Jos perinteinen roolileikki ei sytytä, on paljon muutakin tekemistä peleistä erilaisiin tehtäväkirjoihin ja puuhakortteihin. Piirustus- tai väritystehtävät ohjaavat yhdessä tekemiseen luontevasti ja helpottavat leikin aloittamista, eikä aikuisen tarvitse ottaa täyttä vastuuta tekemisen keksimisestä. Myös kotityöt voivat tarjota paikan yhteiseen leikkiin. Lapsi tuntee itsensä merkitykselliseksi, kun hän saa asettua uuteen rooliin ja auttaa pölyjen pyyhkimisessä tai pyykkien ripustamisessa. Olipa tekeminen mitä tahansa, tärkeintä on olla läsnä. Kun aikuinen ja lapsi puuhailevat saman asian äärellä, on helppo huomata, että yhteinen tekeminen on mukavaa – miksi emme tekisi tätä useamminkin!
Nykypäivän keppihevosinnostus muistuttaa minua oman lapsuuteni hevostallileikistä. Mikään ei ole kivampaa kuin jutella lasten kanssa, mitä vanhemmat tai isovanhemmat ovat leikkineet lapsena ja mitä tänä päivänä leikitään. Sitä kautta ymmärretään, että vaikka leikki muuttuu, sen merkitys pysyy tärkeänä.
Lue myös


Maltti kasvaa iän myötä – näin tuet lapsen keskittymiskykyä ja itsesäätelytaitoja
Lue vinkit lapsen keskittymiskyvyn ja itsesäätelytaitojen tukemiseen.


Positiivinen kasvatus huomaa hyvän
Kasvatuksen asiantuntija ja kouluttaja Viivi Pentikäinen kertoo hyvän vahvistamisen ja tunteiden sanoittamisen merkityksestä positiivisessa kasvatuksessa.