Pienen lasten taidot keskittyä yhteen asiaan kehittyvät ja vahvistuvat ajan kanssa. Kun arjessa on tilaa leikille, tarinoille ja yhteiselle ihmettelylle, lapsi oppii malttamaan mieltään ja tekemään asioita loppuun asti. Professori ja neuropsykologian erikoispsykologi Nina Sajaniemi jakaa vinkkejä, jotka auttavat vanhempia tukemaan lapsen aivoterveyttä ja keskittymiskykyä.
Leikki-ikäisen lapsen aivot ovat vasta rakenteilla. Keskittymiskyky lisääntyy pikkuhiljaa, mutta toiminnanohjauksen taidot, kuten suunnittelu, itsehillintä ja pitkäjänteisyys, kypsyvät pitkälle varhaisaikuisuuteen asti. Mitä pienempi lapsi, sitä lyhyempi hänen keskittymisensä jänne on.
Nina Sajaniemi muistuttaa, että lapsen keskittymiskykyä voi venyttää lempeästi ja ikätasoon sopivasti. Liian pitkää paikallaanoloa ei kannata vaatia. Sen sijaan on hyvä tarjota sopivasti tilaa harjoitella.
Sajaniemi korostaa, että lapset keskittyvät siihen, minkä kokevat olevan merkityksellistä. Lapset esimerkiksi suuntaavat huomionsa luonnostaan siihen, mitä näkevät lähellä olevan aikuisen tai lapsen tekevän. Tähän lapsella on synnynnäiset valmiudet.
– Lapset rakentavat keskittymistään ja suhdetta ulkopuoliseen maailmaan toisen kautta. Lapset ovat hanakoita seuraamaan toisten tekemistä ja huomioimaan, mitä lähellä olevat ihmiset tavoittelevat. On siis tärkeää miettiä, minkälaisen peilauspinnan sosiaalinen ympäristö tarjoilee, Nina kuvailee.
Vauvat ja taaperotkin jaksavat toistaa asioita pitkään, kun heillä on jotain mallinnettavaa. Pieniä lapsia kiinnostavat esimerkiksi kukkuu-leikki ja loruttelut. Mitä suurempi emotionaalinen lataus on, sitä paremmin lapset keskittyvät siihen, Nina kertoo.
Mikä vaikuttaa lapsen keskittymiskykyyn?
Nykyajan nopeat digisisällöt, kuten lyhyet videot ja nopeat pelit, tarjoavat lapsen aivoille nopeita dopamiinipurskeita. Vaikka ne voivat tuntua viihdyttäviltä, ne lisäävät impulsiivisuutta ja voivat heikentää keskittymiskyvyn ja toiminnanohjauksen kehitystä.
Nina muistuttaa, että lapsi innostuu asioista, kun huomio jaetaan yhdessä. Tämä vaatii vuorovaikutusta, joka katkeaa helposti, jos toinen osapuoli uppoutuu oman ruutunsa taakse.
– Ruutu ja digi ovat ympäristö, joka aivan varmasti muovaa aivoja. Kun tehdään yhdessä juttuja ilman digilaitteita, ruokkii se aivoja ja lapsen luontaista uteliaisuutta, Nina kertoo.
Yhteinen tekeminen, kuten leikki, lukeminen ja jutustelu, luo merkityksellistä vuorovaikutusta ja tukee lapsen aivojen kehitystä.
Annetaan lapsille kasvurauha
Ninan neuvo keskittymiskyvyn ja sinnikkyyden kasvattamiseen on yksinkertainen, mutta konkreettinen:
– Usein toistamani neuvo on, että odota ja malta. Kun lapselle sanotaan ”ei ihan heti, vaan kohta”, hän oppii, että lievä epämukavuus on ihan siedettävää ja menee ohi, ja palkinto seuraa perässä, Nina sanoo.
Hän kertoo, että pieni aikaviive arkisissa asioissa on hyväksi. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti lapsen puolesta.
– Kun esimerkiksi syödään yhdessä, keskitytään yhteiseen ruokailuhetkeen ja vuorovaikutukseen. Silloin jutustellaan ja vahvistetaan sosiaalista liimaa, eikä tehdä samalla jotain muuta, Nina sanoo.
Lukeminen ja kuunteleminen vahvistaa lapsen taitoja
Lukeminen ja kuunteleminen eivät ole vain mukavaa läsnäoloa, vaan ne ovat myös tehokkaita tapoja kehittää lapsen toiminnanohjausta. Nina kertoo, että aivotutkimus osoittaa, että erityisesti tarinoiden äärelle pysähtyminen ja lukemisen laajentaminen on hyödyllistä.
– Kuvakirjaa luettaessa voi esimerkiksi tutkia kuvaa ja pohtia ääneen, että Pirkko-kerttu meni lehden alle, mitähän se sieltä löytää, Nina kertoo.
Fyysisen kirjan lukeminen ruokkii keskittymistä paljon vahvemmin kuin äänikirjan kuunteleminen tai ruudulta lukeminen.
– Kun lapsi näkee kuvat, seuraa aikuisen eläytymistä ja osallistuu tarinaan, hänen tunnesäätelynsä ja keskittymiskykynsä vahvistuvat. Nämä kaksi taitoa ovat suorassa yhteydessä toisiinsa. Jos tunnesäätely on hataraa, on lapsen myös mahdoton keskittyä, Nina toteaa.
Luo pitkäjänteisyydelle tilaa
Sinnikkyyden kehittyminen vaatii aikaa ja rauhaa. Nina kannustaa vanhempia antamaan lapselle mahdollisuuden keskittyä yhteen leikkiin tai tekemiseen ilman kiirettä korjata sitä heti pois. Näin annetaan mahdollisuus pitkäjänteisyyden vahvistumiselle.
Liian suuri informaation ja valintojen määrä on kasvavien aivojen kannalta haitallista. On tärkeää, että aivot saavat kasvaa ja kehittyä rauhassa.
– Luota lapseen ja lapsessa olevaan voimaan, ja anna lapselle mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan – näin ylläpidetään aivoterveyttä. Aikuinen voi näyttää omalla esimerkillään, että keskittyminen kannattaa ja hommat tehdään loppuun, Nina sanoo.
Yhdessä lähekkäin höpöttely tekee hyvää
Nina vinkkaa, että joskus on hyvä olla yhdessä tekemättä mitään. Mitään sen kummempaa suunnittelua tai suoritusta ei tarvita – riittää, että ollaan läsnä.
– Mennään sohvalle, otetaan lapsi kainaloon ja ihmetellään yhdessä maailmaa. Ympäristön tarkkailu vahvistaa sitä, mikä näkyy hyvänä keskittymisenä aikoinaan, Nina kertoo.
Nina kehottaa luottamaan ihmisyyteen sekä kasvuun ja kehitykseen.
– Luota siihen, että lapsella on kaikki tulevaisuuden avaimet ja hänen on vain löydettävä ne. Kaikkia arjen asioita ei tarvitse suorittaa tehokkaasti lapsen puolesta, Nina kiteyttää.
Ninan vinkit – näin tuet lapsen keskittymistä ja sinnikkyyttä
- Odota ja malta – tilanteessa kuin tilanteessa. Keskittymiskyky kasvaa, kun lapsi oppii odottamaan. Pieni viive arjessa opettaa, että kaikkea ei tarvitse saada heti. Muista, että myös aikuisen pitää osata malttaa, koska lapsi mallintaa aikuista.
- Lukeminen kannattaa aina. Lukekaa yhdessä lapsen kanssa ja jutelkaa tarinoista. Yhteinen lukeminen vahvistaa keskittymistä ja tunnesäätelyä sekä luo yhteisiä kiinnostuksenkohteita.
- Keskity yhteen asiaan kerrallaan. Kun syödään, syödään. Kun leikitään, leikitään. Yhdessä tekeminen ilman häiriötekijöitä tukee lapsen kykyä olla läsnä ja keskittyä.
- Ihmetellään maailmaa yhdessä. Jutustelu, yhdessä oleminen ja maailman ihmettely yhdessä ovat lapselle tärkeitä hetkiä.
Nina Sajaniemi on lastentarhanopettaja, neuropsykologian erikoispsykologi, kehitysneuropsykologian dosentti ja kasvatustieteen professori.
Lue myös
Maltti kasvaa iän myötä – näin tuet lapsen keskittymiskykyä ja itsesäätelytaitoja
Lue vinkit lapsen keskittymiskyvyn ja itsesäätelytaitojen tukemiseen.
Kuinka tukea leikki-ikäisen kielellistä kehitystä?
Kysyimme esiopetuksen opettaja ja väitöskirjatutkija Sonja Laitilalta, kuinka vanhempi voi tukea leikki-ikäisen lapsen kielellistä kehitystä. Lue Sonjan vinkit.
