3

Vauvavuoden vinkit

Vauvavuosi on jatkuvaa muutosta – miten voit tukea vauvan kehitysvaiheita?

Milloin tulee ensimmäinen hymy, mitä vauva osaa kolmekuisena tai minkä ikäisenä hän tunnistaa oman nimensä? Kun perheeseen syntyy vauva, moni vanhempi miettii, mitä kehitysvaiheita ensimmäisiin kuukausiin kuuluu ja miten kehitystä voi itse tukea.

Vauvan ensimmäinen vuosi on varsinaista motorisen ja sosiaalisen kehityksen ilotulitusta. Sitä kuvaa jatkuva muutos; kun vanhempi oppii yhden tavan rauhoittaa itkevä vauva, sama ei enää seuraavalla kerralla toimikaan. Tuore vanhempi saattaa kaivata käyttöopasta vauvaan ja huolehtii, kehittyykö oma pienokainen oikeassa tahdissa. Psykologi ja psykoterapeutti Linda Litmanen kertoo, että huoli lapsen kehityksestä on ymmärrettävää.

Huoli kertoo myös siitä, kuinka paljon vanhempi välittää vauvasta. Mutta jos vanhemmuus menee suorittamiseksi, tulee siitä enemmän uuvuttavaa kuin iloa tuovaa.

Litmanen kannustaa kääntymään ratkaisujen googlauksen sijaan kohti vauvaa ja oppimaan kuuntelemaan ja ymmärtämään, mitä uusi perheenjäsen haluaa viestiä.

Vauva kehittyy omassa tahdissaan

Vauvan kehitysvaiheet ovat yhteydessä aivojen kypsymiseen ja hermoverkkojen järjestymiseen, joten ne tulevat tietyssä järjestyksessä. Näin ollen vauvan kehitykseen voidaan asettaa tiettyjä merkkipaaluja, kuten ääntely, pään kannattelu käsistä kohottaessa ja esineeseen tarttuminen. Litmanen vinkkaa katsomaan neuvolakorttia, johon on listattu vauvan kehitys ja saavutettavat taidot kuukausittain. Yksilöllinen vaihtelu voi olla suurta. 

Neuvolakortista näkee hyvin, että yhdessä taidossa normaalijakauma on usein monta kuukautta. Tärkeintä on, että kehitys on etenevää eikä tule taantumaa tai selkeää kehityksen pysähtymistä.

Myös Oppi&ilon Vauvan kanssa -puuhakortit etenevät samaan tahtiin vauvan kehityksen kanssa ja tarjoavat tietoa sekä leikkiohjeita ja loruja eri kehitysvaiheisiin. 

Litmanen muistuttaa, ettei vauvan kehitystä voi nopeuttaa tai muuttaa. Jokainen vauva saavuttaa tietyt kehitysvaiheet ja kehitys etenee omassa tahdissaan näiden vaiheiden mukaisesti. Vauva omaksuu taidot sitten, kun aivot ovat kypsyneet riittävästi. 

Me pystymme vuorovaikutuksella tukemaan vauvan kehitystä ja antamaan vauvalle mahdollisimman hyvän ympäristön kehittymiselle.

Miten tukea vauvan kehitystä? 

Vanhempi voi tukea vauvan motorista ja sosiaalista kehitystä hyvin yksinkertaisin tavoin. Litmanen muistuttaa, että jokainen vauva on yksilö syntymästään lähtien, joten uuteen perheenjäseneen on tärkeää tutustua.  

 “On keskeistä oppia tuntemaan oma vauva: miten hän reagoi ja käyttäytyy jo vastasyntyneenä, miten käytös tai itku näkyvät eri tilanteissa ja kuinka helppo häntä on tyynnytellä”, Litmanen listaa.  

Kaikkia vauvoja yhdistää se, että ne hakeutuvat aktiivisesti vuorovaikutukseen vanhemman kanssa. Aluksi vuorovaikutus tapahtuu aisteilla, pääasiassa näkö- ja tuntoaistilla. Vastasyntyneen näkökenttä ei yllä kovin kauas, vain sylistä vanhemman kasvoihin, joten vauvalle ilmeily, silmiin katsominen ja hymyily ovat tärkeitä sosiaalisia vihjeitä jo pienestä pitäen. Vauva saa tuntoaistin kautta paljon tietoa ympäristöstään, joten myös fyysinen kosketus ja läheisyys ovat vauvalle tärkeää. 

Litmasen mukaan vanhemmat oppivat parhaiten tunnistamaan oman vauvan viestejä ja eleitä sekä vastaamaan niihin arjen vuorovaikutuksessa. Vaikka vastasyntyneelle asioiden ja tilanteiden selittäminen ja sanoittaminen voi tuntua hassulta, on siitä vauvalle suuri hyöty. 

 Selittävä puhe, joka toistuu samoissa tilanteissa, kuten vaipanvaihdossa tai kylvettäessä, alkaa luoda vauvalle ennakoitavuutta erilaisiin toistuviin tilanteisiin.”   

Kaikki hoivakokemukset vaikuttavat siihen, miten vauva alkaa havainnoida ympäristöään. Litmasen mukaan siihen ei tarvita poppakonsteja, vaan arkinen yhdessäolo ja vuorovaikutus riittävät.  

 “Kun kehitys on sidottu aivojen kypsymiseen, ei vauvaa tarvitse opettaa vaikkapa hymyilemään, vaan se tapahtuu, kun vauvalla on siihen valmius.” 

Vauvan kehitys kuukausittain ensimmäisten 12 kuukauden aikana

Motorisen kehityksen virstanpylväitä:

  • 0–4 kk: Ensimmäisten neljän kuukauden kuluessa kehittyy tarttuminen ja vauvan kokonaismotoriikka, mm. pään kannattelu ja kääntäminen sekä kierähtäminen vatsalta selälle ja takaisin.
  • 5–8 kk: Puolen vuoden molemmin puolin kehittyvät esineiden käsittely ja istumisen valmiudet sekä liikkuminen ryömien ja konttaaminen. Kun vauva saa pääsee liikkeelle, hän saa kyvyn tutkia ympäristöä. Hienomotoriset ja kognitiiviset taidot kietoutuvat yhteen; mitä enemmän vauvalle tulee motorisia valmiuksia, sitä enemmän hän pääsee kehittymään tiedollisesti ja tutkimaan ympäristöä.
  • 9–12 kk: Vauvavuoden loppupuolella hienomotoriikka tarkentuu entisestään, vauva oppii pinsettiotteen sekä tarttuminen esineisiin ja esineiden käsittely tarkentuu.

Sosiaalisen eli vuorovaikutuksen kehityksen vaiheita:

  • Vastasyntynyt: Jo pieni vauva pyrkii sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja pysymään hoivaajan lähellä. Itku on keskeinen tapa vauvalle viestiä; vanhempi voi oppia kuulemaan jo vastasyntyneellä erilaiset itkut, joilla vauva viestii eri asioita, kuten nälkää tai kipua.
  • Ensimmäiset kuukaudet: Ensimmäisten kuukausien aikana sosiaalinen kehitys laajenee ja muutaman kuukauden ikäisellä vauvalla tulee sosiaalinen hymy. Aluksi hymy on ehdoton refleksi, mutta vuorovaikutuksessa vauva alkaa oppia hymyilemään tietoisesti. Vauvan katse alkaa suuntautua vanhemman kasvoihin, etenkin silmiin. Erityisesti ihmiskasvojen näkeminen saa vauvan hymyilemään.
  • 6 kuukautta: Puolen vuoden tienoilla vauva oppii jokeltamaan, mikä on taas uusi keino ottaa kontaktia vanhempaansa. Vauvan kyky seurata toisen ihmisen katsetta alkaa kehittyä. Tämä mahdollistaa yhteisen huomion kohteen jakamisen vanhemman kanssa ja vauva voi entistä paremmin viestiä vanhemmalle kiinnostuksenkohteistaan.

Haastateltavana artikkelissa on psykologi ja psykoterapeutti Linda Litmanen, joka on työskennellyt lasten- ja nuorisopsykiatrian parissa. Itsekin taaperon äiti @linda.litmanen jakaa Instagramissa ajatuksiaan ruuhkavuosista psykologin silmin. 

Oppi&ilon suositustuote vauvavuoteen 

Vauvan kanssa -puuhakortit 

Vauvan kehityksen tahdissa etenevät puuhakortit tarjoavat tietoa vauvan kehityksestä sekä kehitystä tukevaa puuhaa vauvan kaikille aisteille. Loruttele, leikittele ja kokeile vaikka värikylpyä!  

Ikäsuositus: 0–1 v.

Hinta: 16,90 €

Kenelle: Vanhemmat


Lue seuraavaksi

Vauvavuoden vinkit

Vanhemmuuteen ei tarvita erityisosaamista, rakkaus ja läsnäolo riittävät

Vinkkejä vanhemmille

Miten tuen lapsen puhumaan oppimista?

Minä osaan

Tue taitoja: Pieni lapsi tutustuu kehoonsa ja maailmaan liikkuen