Verkkokaupassa on häiriö ja tilausta tehdessä ei saa tilausvahvistusta, mutta tilaukset onnistuvat. Ongelma pyritään korjaamaan mahdollisimman pian. Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa!
General info message. With new style. Lue lisää
Jokainen vauva kehittyy omaan tahtiinsa – kiirehtimiselle ei ole syytä. Vanhemman on kuitenkin hyvä tunnistaa eri ikävaiheille tyypillisiä herkkyyskausia, sillä vauvan tarpeita tunnistamalla vuorovaikutus lapsen kanssa vahvistuu ja vauvavuodesta jää entistä ihanampi muisto.
Oppi&ilon vauvatuotteita suunnitellut toimintaterapeutti Annukka Moilanen kertoo, mitä vauvan kehitysvaihteita vanhempi voi tunnistaa, ja miten niitä ymmärtämällä saa lisää iloa ja läheisyyttä vauvavuoteen.
0–2 kk: Totuttelua yhteiseloon, kehoon ja tunteisiin
Tervetuloa maailmaan ja perheeseen! Vauvan ensimmäiset kaksi kuukautta ovat sopeutumista elämään odotusajan jälkeen. Vauvan sensomotoriset taidot ovat alkaneet kehittyä jo ennen syntymää ja jatkavat nyt edelleen kehittymistä.
Ensisijaisen tärkeässä roolissa on vauvan tuntoaisti. Kun vauvaa kannetaan, pidetään sylissä ja hellitellään kosketuksin, itsesäätely ja oman kehon hahmottaminen alkavat kehittyä. Vähitellen vauva oppii myös kannattelemaan päätään yhä paremmin.
Vaikka toisinaan vauvan kantaminen voi väsyttää, siitä on paljon kauaskantoista hyötyä niin vauvalle kuin vanhemmallekin. Se auttaa vanhempaa tutustumaan vauvaan ja tukee vauvan kaikkien aistien kehittymistä ja säätelyä.
Ensikuukaudet ovat tärkeitä ensikosketuksia myös vauvan tunnesäätelyyn. Kun vauva viestii esimerkiksi itkemällä vanhempi opettelee tunnistamaan vauvansa tarpeita. Näin vanhemmasta tulee vähitellen vauvan tärkein tunteiden kanssasäätelijä.
Myös vauvan kuuloaisti on erityisen tärkeässä kehitysvaiheessa, sillä sen kautta vauva on yhteydessä vanhempaan. Jo ensihetkistä alkaen vanhemman kannattaakin viestiä myös sanoin, että tämä on meidän perhe ja tällaista elämää vietämme.
”Vanhemman kannattaa muistaa alusta alkaen, että jokainen vauva kehittyy omassa tahdissaan ja on ihana ja ihmeellinen omana itsenään.”
2–4 kk: Oma keho löytyy ja masuaika maistuu
Oman kehon mielettömät mahdollisuudet alkavat aueta vauvalle yhä enemmän noin 2–4 kuukauden iässä. Tässä iässä vatsallaan oleilu on vauvalle tärkeää, sillä masuaika opettaa vauvaa kannattelemaan päätään. Etenkin kovalta lattialta vauva pystyy ponnistamaan ylemmäs. Masuajasta kannattaa silti nauttia ihokontaktissakin, vanhemman vatsan päällä kelpaa hekotella!
Vauva tutustuu yhä enemmän myös raajoihinsa. Vauva keksii viedä käden suuhun tai alkaa harjoitella kädellä leluihin tarttumista. Vanhempi alkaa tässä vaiheessa myös huomata mitkä lelut kiinnostavat lasta, mitkä ovat turvallisia pistää suuhun ja mitkä pitää nostella pois käden ulottuvilta.
Mitä ihanaa vauvan kanssa on tässä iässä kivaa tehdä? Vauva nauttii ehkä rentouttavasta unihieronnasta ja varmasti ainakin paijailusta. Vauvan sensomotoriikka kehittyy nyt vauhdilla ja pian vuorovaikutukselliset leikit ovat vielä vauhdikkaampia.
4–6 kk: Uusi makumaailma ja ihmeelliset unet
Maailmassa on muutakin ruokaa kuin maitoa! Vauvat voivat alkaa maistella eri ruokia 4–6 kuukauden iässä. Samalla maku- ja hajuaistit kehittyvät hurjaa vauhtia. Samanaikaisesti myös suun motoriikka kehittyy, mikä näyttäytyy vanhemmille myös muidenkin asioiden kuin ruuan maistelussa – kaikki tuntuu menevän suuhun!
Suussa tapahtuu muutakin. Vauva alkaa jokellella enemmän, mikä korostaa vanhemman ja vauvan vuorovaikutusta, ja samalla vuorovaikutteiset leikit lisääntyvät. Vauvat oppivat kääntymään ja viihtyvät usein myös vatsallaan leluja ja eri materiaaleja tunnustellen.
Tähän ikään kuuluu usein vauvan unimyllerrykset. Puhutaan neljän kuukauden hulinoista, jolloin vauvan unirytmisyys hakee yleensä paikkaansa. Vanhempi voi tukea vauvan unirytmiä omalla läsnäolollaan ja kiinnittämällä huomiota aistimaailmaan: kun vauva on hereillä, puuhastellaan valoisassa, leikitään ja ollaan lähellä. Kun vauvaa nukuttaa, rauhoitutaan ja ollaan hämärässä.
”Tunnesäätelytaidot ovat jatkuvasti tärkeässä roolissa. Sekä vauvan että aikuisen tunteita voi sanoittaa ääneen. Vauvallekin voi sanoa: Äiti on nyt vähän väsynyt.”
6–8k: Vuorovaikutus ja vauhti kiihtyvät
Tässä iässä tapahtuu usein monia hauskoja, odotettujakin asioita: vauva oppii istumaan, ehkä ryömimään, ja käyttämään enemmän käsiä. Vauva ymmärtää, että hän voi leikeissä vaikuttaa itse tapahtumien kulkuun: pallo pyörii vierittämällä ja nappuloita painamalla kuuluu ääniä tai syttyy valo. Vauhti ja virikkeet lisääntyvät, mikä tekee yhdessäolosta monipuolisempaa ja vuorovaikutteisempaa. Yhdessä keinuttelu ja köröttely on hauskaa!
Myös kieli kehittyy pikku hiljaa tavujokeltelua kohti. Vauva-arki tuntuu ehkä alkua tasaisemmalta, ja ruokailu- ja päiväuniaikoihin on löytynyt rytmisyyttä. Nauttikaa siitä!
8–12 kk: Suuria motorisia harppauksia ja vaiheita vaiheiden perään
Vauvavuoden loppu – kuten kaikki muutkin vaiheet – on kussakin perheessä yksilöllinen. Etenkin motoristen taitojen osalta kehityksessä on suurta vaihtelua, mistä vanhemman ei tarvitse olla huolissaan. Kahdeksankuisena voi oppia ryömimään tai konttailemaan, jotkut nousevat jo tukea vasten. Kaikkein kiireisimmät kävelevätkin.
”Vertailu ei kannata, sillä kukin vauva kehittyy aina omassa tahdissaan. Kehitysvaiheet tapahtuvat tietyssä järjestyksessä, koska uusi taito rakentuu edelliselle valmiudelle.”
Motoristen taitojen kehittymistä kannattaa tukea vaihtelemalla ympäristöä. Vauva nauttii eri alustojen tunnustelusta ja tutkivasta leikistä – valloittakaa leikkipuistot, viheriöt ja lähimetsät!
Tässä iässä myös ruokailu on innostavaa ja mielenkiintoista. Vauvan ruokailutaidot kehittyvät nopeasti, ja ruokailuhetkillä harjoitellaan sormiruokailua sekä lusikan ja pillin käyttöä – makumaailmakin laajenee vähitellen.
Vauvavuoden loppua kohden vanhempi saattaa havahtua siihen, että kotona asuu innokas pikku apuri. Vanhemmat vauvat opettelevat vanhemman perässä motoristen taitojen hallintaa. Samalla myös juttelukaverin puhetulva lisääntyy: tavujokeltelu monipuolistuu ja sanojakin alkaa löytyä. Viimeistään tässä vaiheessa vanhemman kannattaakin nautiskella yhteisistä lukuhetkistä, vaikka ihan lyhyistäkin.
Vauvavuoden lopulla moni vanhempi huokaisee, sillä rankkojakin hetkiä on varmasti mahtunut mukaan. Yhdessä siitäkin selvisitte, vanhempi ja vauva.
”Vanhempi on vauvalle tärkein ihminen. Riittää, että vietätte yhdessä tavallista perusarkea touhuineen. Vauva ei kaipaa muuta.”
Annukka Moilanen on lasten toimintaterapeutti, joka on erikoistunut työskentelemään vauvojen ja vauvaperheiden parissa. Hänen sydäntään lähellä on vauvojen aistimaailman, kehityksen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen arjen keinoin lempeästi ja ilolla.
Infoboxi
- Otsikko. Iteksti
- Otsikko. Iteksti
- Otsikko. Iteksti.
Uutuus vauvaperheisiin
Tutustu uusiin vauvavuosi-kortteihin: sisällön on suunnitellut toimintaterapeutti Annukka Moilanen, joka on erikoistunut vauvaperheiden arjen tukemiseen, kuten syömisen ja nukkumisen haasteisiin.
Tutustu vauvatuotteisiimme
Tutustu ihaniin vauvatuotteisiin, jotka sisältävät äänikirjoja, koskettelukirjoja, vauvan kehitysvaiheista kertovat puuhakortit ja paljon muuta!
Lue myös
Vauvavuosi on jatkuvaa muutosta – miten voit tukea vauvan kehitysvaiheita?
Lue lisää vauvan kehitysvaiheista.
Vanhemmuuteen ei tarvita erityisosaamista, rakkaus ja läsnäolo riittävät
Psykologi Leea Mattila antaa tuoreille vanhemmille tärkeimpiä vinkkejä varhaiseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa.