Lukuhetkeen yhdistetty leikki edistää lukutaidon kehittymistä. Lisäksi se parantaa keskittymiskykyä ja vuorovaikutustaitoja sekä tukee sosiaalista kehitystä. Lue asiantuntijan vinkit toiminnalliseen lukemiseen.
Kieli- ja kulttuuriopettaja Reetta Wirtanen työskentelee viidessä eri päiväkodissa ja on ollut tekemässä monia toiminnallisia Oppi&ilo-tuotteita.
Loruttelu ja ihmettely vauvan kanssa
Jo pienen vauvan kanssa kannattaa lukea, lorutella ja ihmetellä kirjoja yhdessä. Lukivalmiudet eli lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen valmiudet rakentuvat vähitellen: ensin lapsi ihastuu värikkäisiin kuviin ja alkaa osoitella niitä.
”Moni aikuinen ja vanhempi tukee tätä kehitystä esimerkiksi kysyessään lapselta kirjaa katsottaessa ja luettaessa, mitä koira sanoo tai missä koira on”, Wirtanen kertoo.
Lorujen rytmit ja riimit auttavat lasta kuulemaan kielen sointia ja erottamaan yksittäisiä tavuja ja äänteitä, mikä mahdollistaa lopulta sanojen kasvattamisen lauseiksi. Lapsen kasvaessa kiinnostus laajenee vähitellen myös kirjaimiin ympäristössä, esimerkiksi maitopurkissa tai katukylteissä, ja lapselle syntyy kipinä kiinnostua myös siitä, miten sanat rakentuvat. Näin pohja lukutaidolle vahvistuu huomaamatta arjen pienissä hetkissä.
Wirtanen muistuttaa, että lukeminen on hyvä sijoitus, koska luettujen kirjojen määrä on verrannollinen lukutaitoon. Hän nostaa esille Lue lapselle -kampanjan yhteydessä mainitun yhdysvaltalaistutkimuksen, jonka mukaan lapset, joille luetaan, ovat jo kolmivuotiaina kuulleet 20 miljoonaa sanaa enemmän kuin lapset, joiden perheessä ei lueta.
”Lukemisen voi aloittaa jo pienten vauvojen kanssa kuvakirjoja tutkimalla. Esimerkiksi Masuhetki-tuotteessa on isoja värikkäitä kuvia, joita voidaan ihmetellä ääneen yhdessä. Lorujen ja liikkeiden yhdistäminen on kiva yhteinen vuorovaikutushetki, joka vauhdittaa myös kielen kehitystä. Kis kis kissanpentu -ensikirjassa puolestaan on loruja ja niihin kuuluvia liikkeitä”, Wirtanen kertoo.
Moniaistisuus tukee oppimista
Lapset innostuvat luontaisesti elämyksellisyydestä ja leikistä. Lisäksi liikkeeseen ja moniaistisuuteen liittyvä oppiminen parantaa muistia ja keskittymistä.
Kun lukeminen ei ole passiivista vaan elämyksellistä ja konkreettista, se voi tuottaa samanlaista mielihyvää kuin digisisällöt – mutta kehittävämmin.
”Eihän se ketään viritä, jos on vain passiivisena vastaanottajana. Lapselle leikki on luontevin tapa oppia uusia asioita”, Wirtanen toteaa.
Wirtanen kertoo, kuinka moniaistisuutta voi lisätä lukuhetkeen helposti ottamalla mukaan jonkin konkreettisen kirjaan liittyvän asian tai esineen.
”Kotona voidaan esimerkiksi autokirjaa luettaessa tutkia erivärisiä autoja. Myös sormilla laskeminen ja kuvien nimeäminen tukee kielellistä kehitystä”, Wirtanen kertoo.
Erilaiset luukku-, kosketus- ja ääninappikirjat ovat hyvä esimerkki moniaistista kirjoista.
”Esimerkiksi Oppi&ilon Kukkuu eläimet! -kirjassa lapsi voi tutkia huopapintoja ja kurkkia luukkujen taakse. Minun päiväni -kirjassa taas voidaan kuunnella sanoja nappia painamalla ja tutkia yhdessä kuvia. Leikki-ikäiselle lapselle tarkoitetuissa Riemuhetki-puuhakorteissa ja Minä osaan -puuhakirjassa tehtävät voi tehdä sormella”, Wirtanen kertoo.
Motorisuutta voi lisätä lukuhetkeen helposti leikin kautta. Lapset voi auttaa eläytymään kirjan tarinaan.
”Kun tarinan pupu hyppii, voi lapselta kysyä ja pyytää näyttämään, miten puput hyppivät. Tai jos tarinassa sataa, sormilla voi naputella vesipisaroita lapsen kehoon. Oppi&ilon Silitä ja tutki! Eläinystävät -koskettelukirjaan on myös helppo lisätä liikettä. Silittämisen ja eläinten ääntelyiden lisäksi voidaan yhdessä pohtia ja matkia, miten esimerkiksi sammakko loikkii, hevonen laukkaa tai kana nokkii maata kyykkyasennossa”, Wirtanen havainnollistaa.
Lukeminen parantaa keskittymiskykyä ja vuorovaikutustaitoja
Lukeminen ei kehitä vain kieltä – se tukee myös lapsen keskittymiskyvyn ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Kun kirjan lukeminen yhdistyy leikkiin, lapsen on helpompi keskittyä ja kiinnostua tarinasta.
Lukeminen on arvokas yhteinen hetki, joka lisää vuorovaikutusta ja läheisyyttä. Yhteinen lukuhetki tarjoaa tilaisuuden keskustelulle, kysymyksille ja yhteiselle pohdinnalle, mikä vahvistaa lapsen sanavarastoa ja ajattelutaitoja.
Kirjojen avulla lapsi saa kokemuksia erilaisista tapahtumista, ja näin hänen tunne- ja kaveritaitonsa voivat kehittyä. Laajempi sanavarasto auttaa pääsemään helpommin mukaan leikkeihin.
”Vuorovaikutteisuus on tärkeämpää kuin se, että kirja luetaan kerralla loppuun. Kirjaa lukiessa saa keskeyttää, ja teemoja voidaan jäädä pohtimaan yhdessä. Kirjan pariin voi aina palata myöhemmin uudestaan”, Wirtanen rohkaisee.
Kokeile Reetan vinkkejä kotona:
- Tee tarinasta leikki: Jatkakaa kirjan teemaa lapsen kanssa leikkinä. Esimerkiksi paloautokirjan jälkeen voi leikkiä palopelastajaleikkejä.
- Tutkikaa kirjaan liittyviä esineitä: Hyödynnä moniaistisuus ja kokeileminen. Ota lukuhetkeen mukaan tarinaan liittyviä esineitä ja asioita.
- Pidä kirjat näkyvillä: Kirjoihin on helpompi tarttua, kun ne ovat helposti saatavilla. Pidä esimerkiksi kirjakoria huoneessa, jossa vietätte perheenä paljon aikaa. Älä pelkää kirjojen tuhoutumista, vaan tarjoa kirjoja ikätason mukaan: pienemmille sormille paksuja sivuja ja isommille lapsille tavallisia kirjoja korkeammalle hyllylle.
- Lue uudestaan ja uudestaan: Lapset haluavat usein lukea samoja kirjoja, mikä voi välillä kyllästyttää aikuista. Haluun on kuitenkin hyvä syy – tutussa tarinassa lapset pystyvät ennakoimaan tapahtumia, ja sanat ja virkkeet jäävät paremmin mieleen, kun on valmiiksi tarttumapintaa.
Väliotsikko
teksti
Tuotteet lukemisen ensiaskeliin
Elämykselliset kirjat tukemaan puhumisen ja lukemisen oppimista
Lue myös
Kirjaimet ja sanat tutuksi - ensiaskeleet lukemaan oppimiseen
Lue vinkit kirjaimiin tutustumiseen ja lapsen lukuinnon tukemiseen.
Lapsi oppii leikkien
Kasvatuspsykologian professori Hannu Soini kertoo, miten leikki tukee oppimista.
