Tietoa aikuisille | Yksin kotona, kääk ja jee!

Yksin kotona, kääk ja jee!

Koululaisen pitkiin iltapäiviin kannattaa suunnitella yhdessä mukavaa tekemistä

Koululaisen iltapäivissä tärkeintä on turvallinen olo. Vanhempi voi osoittaa välittämistä, vaikka ei olisi paikalla.

Muistatko, miltä tuntui olla lapsena kotona ilman vanhempia? Nautitko yksinolon vapaudesta hiljaisessa kodissa vai laskitko minuutteja siihen, että koko perhe olisi taas koolla? Kutsuitko kavereita kylään? Ehkä koti tuntui aivan erilaiselta kuin vanhempien ollessa paikalla.

Oman lapsuuden tunnelmiin voi palata, kun pohtii perheen koululaisten iltapäivien sujumista. Useimmat alakoululaiset viettävät iltapäivät koulun jälkeen ilman aikuisten seuraa, koska ohjattu iltapäivätoiminta on yleensä vain eka- ja tokaluokkalaisille. Osa lapsista viihtyy hyvin yksin tai kaveriporukassa, toisille taas iltapäivät ilman aikuista voivat tuntua piinallisen pitkiltä.

”Lapsen suhtautumista yksinoloon kannattaa kuulostella tarkalla korvalla. Aina lapsi ei kerro suoraan, vaikka olo olisi välillä turvaton”, sanoo auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Pajamäki kertoo, että koululaiset soittavat paljon Lasten ja nuorten puhelimeen juuri iltapäivän tunteina.


Iltapäivän aikataulutus auttaa

Lapsen omatoimisuus ei vielä kerro siitä, millaisia tunteita yksinolo lapsessa herättää. Aikuisen pitäisi olla tavoitettavissa ainakin tarvittaessa. Jos puhelimeen vastaaminen kesken työpäivän ei onnistu, lapsen kanssa voi sopia ennalta ajat, jolloin vanhempi tai muu läheinen aikuinen (esim. isovanhempi) soittaa ja kyselee päivän kuulumisia.

Iltapäivään sijoittuvat harrastukset tai muu toiminta, jossa on läsnä turvallisia aikuisia, on hyvä ratkaisu ainakin viikon joillekin päiville.

”Jos lapsi tulee koulun jälkeen kotiin yksin tai kavereiden kanssa, iltapäivän rakennetta kannattaa käydä läpi etukäteen lapsen kanssa”, Pajamäki vinkkaa.

Välipalan syöminen, läksyjen tekeminen ja leikkiaika rytmittävät kotona olemista. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on ajan hahmottaminen. Silloin lapsi ymmärtää iltapäivän kulun eikä aika ennen vanhempien tuloa tunnu ehkä niin pitkältä.

Vanhempi voi osoittaa huolenpitoa, vaikka ei olisi itse paikalla. Valmiiksi tehty välipala jääkaapissa muistuttaa lapselle, että häntä on ajateltu.


Ruutuaika on kompromissi

”Mulla ei oo mitään tekemistä”, on jokaiselle vanhemmalle tuttu lause. Samaa kuulevat myös päivystäjät Lasten ja nuorten puhelimessa. Lapsen kanssa kannattaa jutella iltapäivän touhuista sekä etu- että jälkikäteen.

Monia vanhempia huolettaa, että lapsi istuu koko iltapäivän kiinni kännykässä tai tietokoneessa. Ruutuajan suhteen on hyvä pyrkiä kompromissiin ja sopia pelisäännöistä lapsen kanssa. Ruutuajan lisäksi kannattaa sopia siitä, millä alueella kodin ympäristössä lapsella on lupa liikkua, mitä pelejä saa pelata tai millaisia ohjelmia katsoa televisiosta tai kännykästä. Sekä siitä, saako uunia käyttää, jos tekee vaikka mieli leipoa mokkapaloja.

Joskus lapsen on yksinäisellä hetkellä hankala keksiä ruututekemisen lisäksi muuta puuhaa, niinpä tekemisideoita voi yhdessä listata ylös jo etukäteen. Listan voi laittaa vaikkapa vinkiksi jääkaapin oveen.
  • Askartelu
  • piirtäminen
  • legoilla rakentelu
  • erilaiset puuhakortit ja -tehtävät
  • sarjakuvien ja kirjojen lukeminen
  • kirjastossa käynti
  • twist-hyppely
  • pallopelit ulkona
  • tai keppihevostelu innostavat useimpia alakouluikäisiä.
Myös pienet, ikätasoon sopivat kotityötkin voisivat sopia listalle.

Lue lisää tekemisvinkkejä

Jaa artikkeli: