Tietoa aikuisille | Vinkkejä tunnetaitojen harjoitteluun kotona

Vinkkejä tunnetaitojen harjoitteluun kotona

Koulupsykologi Juulia Lahdensuo
Kyky havaita ja tiedostaa omia tunteita on tunnetaitojen ja samalla koko itsetuntemuksen perusta. Koulupsykologi Juulia Lahdensuo on paneutunut lasten tunnetaitojen opettamiseen ja hän vinkkaa, miten tunnetaitoja voi kehittää paremmiksi.

Tunnetaitoja harjoittelemalla lapsi oppii ymmärtämään paremmin omia ja muiden tunteita, sekä ilmaisemaan ja säätelemään omia tunteitaan. Tunnetaitojen hallinta auttaa myös kehittämään vuorovaikutustaitoja. Taidot koetaan niin merkittäväksi, että ne on lisätty osaksi opetussuunnitelmaa. Juulia Lahdensuon mielestä tärkeintä tunnetaitojen kehittymiselle on kuitenkin aivan tavallinen arki.

-Tunnetaidot kehittyvät iän mukaan yksilöllisesti, ja niissä voi kehittyä eri elämänvaiheissa, kertoo Lahdensuo.

-Lapsen ympäristö ja läheiset ihmiset vaikuttavat siihen, miten lapsi oppii näyttämään ja säätelemään tunteitaan, hän jatkaa.

Lahdensuon mukaan lapsi oppii tunnetaitoja pääasiassa omassa arkiympäristössään. Tunnetaitojen harjoittelu ja tunnetaitoihin perehtyminen on tärkeää myös niille lapsille, joilla ei ole todettu erityisiä vuorovaikutuksen tai tunteiden säätelyn pulmia.

Tunnetaidot kehittyvät esimerkkiä seuraamalla

Lapsi tarvitsee tunnetaitojen oppimiseen turvallista ja hyvää vuorovaikutusta. Koulussa lapset oppivat toisiltaan uusia ratkaisuja sekä tapoja säädellä ja käsitellä tunteita opettajan ohjauksella. Kotona vanhemmat ovat lapsensa parhaita tuntijoita, joten he osaavat tukea sekä ohjata lasta niissä asioissa, joissa hän vielä tarvitsee vahvistusta.

-Vanhemmat voivat pysähtyä harjoittelemaan lapsen kanssa tunteiden nimeämiseen, ilmaisuun tai säätelyyn liittyviä taitoja, Lahdensuo vinkkaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tunteiden sanoittamista, eli tunnetilan konkreettista nimeämistä. Juulia Lahdensuon muistuttaa, että esimerkiksi väsynyt aikuinen saattaa lapsen silmissä vaikuttaa kiukkuiselta, sillä lapsi ei välttämättä vielä erota näitä tunnetiloja toisistaan. Vanhempi voi kuitenkin sanoittaa omat tunteensa, ja kertoa lapselle, jos on väsynyt tai iloinen jostain asiasta. Jos taas lapsella herää tunnetila, häntä kannattaa auttaa kuvailemaan tunteitaan ja sanoittaa hänen tunteensa: Huomaan, että sinua harmittaa. Haluaisitko kertoa miksi?”

Sadut auttavat samaistumaan

Erilaiset tarinat ja kertomukset ovat myös hyviä harjoituksia lapselle omien tunteiden ja olotilojen sanallistamisessa. Satukirjan äärellä lapsen kanssa voi keskustella, millaisia tunteita tarina herättää. Tarinoiden avulla lasten on helpompi samaistua ja ymmärtää tunteita, sekä niihin liittyviä tilanteita.

Lisätietoa ja ideoita tunnetaitojen harjoitteluun löytyy esimerkiksi Oppi&ilon tai Suomen Mielenterveysseuran kautta. Oppi&ilon Seikkailujen saari -lautapelissä vahvistetaan tunnetaitoja yhteisellä positiivisella tekemisellä. Toiminnallisen pelin tiimellyksessä pääsee tunnistamaan tunteita ja pohtimaan erilaisia tapahtumia.

Jaa artikkeli: