Tietoa aikuisille | Vahva itsetunto luodaan lapsuudessa

Vahva itsetunto luodaan lapsuudessa

Vahva itsetunto siivittää lapsen elämää.
Vankkaa itsetuntoa tarvitaan, ei sen vähempään kuin selviämään elämästä. Hyvä itsetunto edistää kasvua tasapainoiseksi ihmiseksi, edesauttaa vuorovaikutusta muiden kanssa ja suojaa kaltoinkohtelulta. Itsetunnon perustukset valetaan lapsuuden arkisissa tilanteissa, ja vanhemmilla on siinä työssä merkittävä rooli.
Itsetunto voidaan määritellä persoonallisuuden myönteiseksi osaksi. Se kuvaa uskomusta siitä, onko riittävän hyvä, kannattaako itseä suojata riskeiltä ja ottaa haasteita vastaan. Itseään arvostava lapsi suhtautuu toiveikkaasti ja luottavaisesti itseensä, ympäristöönsä ja tulevaisuuteensa. Vahva itsetunto suojaa lasta ja siivittää hänen elämäntietään. - Hyvä itsetunto on uskallusta olla erilainen, omansalainen. Vaikka jokainen meistä on yksilö, media tyrkyttää ainoaksi malliksi superkaunista hypermenestyjää, mikä saa kenet tahansa lapsen ja nuoren epävarmaksi. Omaa erilaista mielipidettä ei ehkä uskalleta edes lausua ääneen, ellei se ole oletetun valtavirran mukainen. Kehittyvää itsetuntoa murentaa myös lasten keskinäinen nokittelu ja sosiaalinen väkivalta esimerkiksi netissä, lastenpsykiatri Raisa Cacciatore sanoo.

Pääosassa koti ja vanhemmat

Itsetunto ja elämänhallinnan kokemus rakentuvat tavallisessa arjessa. Miten arkisissa tilanteissa tulisi siis toimia, jotta lapsen kehittyvä itsetunto saisi parhaat mahdolliset eväät? Ensiksi kannattaa katsoa peiliin. - Lapsi ottaa mallia vanhemmiltaan siinä, kuinka he hallitsevat elämäänsä ja kuinka tyytyväisiä he ovat. Iloinen, turvallinen ja tasapainoinen aikuinen kasvattaa samanlaisia lapsia. Hyväksyvä ja kannustava koti-ilmapiiri on tärkeä, samoin se, että aikuiset hoitavat omaa jaksamistaan ja itsetuntoaan. Myös epäonnistumisista ja kriiseistä selviytyminen tapahtuu mallioppimisen kautta, terveydenhoitaja Erja Korteniemi-Poikela korostaa. Mitä enemmän lapsella on turvallisia aikuisia ympärillään, sitä varmemmin hän saa monipuolista, positiivista mallia elämän eri tilanteista selviämiseen. Aikuisen tehtävä on olla läsnä lapsen elämässä, kuunnellen ja aidosti kohdaten. Arjen jakaminen ja lapselle tilan antaminen ovat kasvun kannalta toimivampia keinoja kuin jatkuva ohjaaminen ja opettaminen. Erityistemppuja ei tarvita, rakentavaa vuorovaikutusta on muun muassa yhdessä löhöily! Lapseen pitää uskoa, sillä uskolla omaan pärjäämiseen on suuri merkitys. Lapsi suhtautuu esimerkiksi uuden oppimiseen kiinnostuneesti ja luottavaisesti, jos vanhemmat ovat suhtautuneet häneen pienestä pitäen hyväksyvästi. Jos lasta arvostellaan jatkuvasti ja heikkouksia alleviivataan, hän ei jaksa yrittää täysillä ja välttelee haasteita. Kannattaa myös muistaa, että ennustuksilla ja mielikuvilla on tapana toteuttaa itseään. Itsetunto muuttuu koko ajan, ja tilanteesta riippuen se joko kannustaa tai jarruttaa ihmisen tekemisiä. Selvää on, että lapsi tarvitsee aikuisen tukea erityisesti silloin, kun hänen itsetuntonsa on heikoilla. Lapsen keinot murenevan itsetunnon kanssa selviytymiseen ovat rajalliset.

Liiallisen kasvattamisen sudenkuopat

Ylenpalttista kasvattamista ja paapomista on kuitenkin syytä varoa. Elämää ei tarvitse suunnitella etukäteen eikä kaikelle asettaa tavoitteita. - Jatkuva puuttuminen lapsen tekemisiin ja ajatuksiin, niiden arvottaminen ja setviminen tekevät lapsen epävarmaksi. Etenkin esikoista saatetaan yrittää kasvattaa liikaa ja ohjelmoida hänen elämäänsä, lapsen spontaaniutta tukahduttaen. Näin luodaan suorituspaineita, Raisa Cacciatore varoittaa.

Minna Kalajoki, toimittaja

Kiinnostuitko aiheesta? Tämän jutun lähteenä on käytetty Raisan ja Erjan sekä Maarit Huovisen kirjoittamaa kirjaa Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa (WSOY 2009)

Jaa artikkeli: