Tietoa aikuisille | Taaperon kielitaju kehittyy lukemalla

Taaperon kielitaju kehittyy lukemalla


Varhaislapsuudessa saadut kielelliset virikkeet tukevat myös myöhempää lukutaitoa.

Lapsen kielenkehitys alkaa jo ennen syntymää, kun läheisten äänet kantautuvat kohtuun. Pikkuvauva tunnistaa kielestä aluksi etenkin soinnin ja äänensävyt, painon ja puheen rytmin. Sanat ja lauseet tulevat vasta perässä.

Ensimmäiset tunnistettavat sanansa lapsi sanoo keskimäärin vuoden ikäisenä – joku jo kahdeksan kuukauden iässä, toinen puolitoistavuotiaana. Kahden vuoden iässä lapsen sanavarastossa on yleensä muutamia kymmeniä sanoja, ja hän tuottaa jo lyhyitä lauseita. Jos parivuotiaalta sanat vielä puuttuvat tai niitä on hyvin vähän, voi olla hyvä pyytää puheterapeutin arviota. Puheen tuottamisen ohella olennaista on, miten hyvin lapsi ymmärtää muiden puhetta.

Lukemisesta on arkisen juttelun rinnalla aivan oma hyötynsä, sillä kirjoitettu kieli eroaa puhutusta. Jo pienten lasten kirjoissa on yleensä vaihtelevampi sanavarasto kuin tavanomaisessa puhekielessä.

Tutkimusten mukaan lapselle lukeminen vauva- ja taaperoiässä kantaa hedelmää pitkään jälkeenpäin. Se antaa lapselle rikkaan ja laajan sanavaraston ja auttaa myös ymmärtämään kieltä sujuvasti.

Näin tuet pikkulapsen kielenkehitystä:
  • Juttele, laulele ja loruttele vauvalle.
  • Keskustele 1–2-vuotiaan kanssa, vaikka tämä ei itse vielä paljon puhuisi. Lapsi omaksuu koko ajan sanoja ja ilmauksia, vaikkei vielä käytä niitä aktiivisesti.
  • Lue lapselle kirjoja jo vauvaiästä alkaen.
  • Lukuhetkistä saa eniten irti keskustelemalla: kommentoi kuvia, kysele, mitä lapsi niissä näkee ja mitä hän ajattelee kirjan tapahtumista.

Vinkkejä pikku lukijan kanssa aloitteleville.
  1. Alussa lapsi tutustuu kirjaan KAIKIN AISTEN, tunnustellen, katsellen ja maistaen. Salli nämä tutkimukset. Lapsi lukee kirjaa ehkä nurin päin, tiputtaa sen lattialle yhä uudelleen tai katselee kuvia ylösalaisin. Pienen lapsen kanssa kuvista voi nimetä eri asioita sekä harjoitella sivujen kääntämistä. Tutkiessa kirja tulee tutuksi.
  2. Pikkuhiljaa lapsi oppii osoittamaan kuvista hänelle tuttuja asioita. On vuorossa ETSI KUVASTA-leikki. Nimeäminen harjaannuttaa pienen keskittymiskykyä ja kartuttaa kasvavaa sanavarastoa. Samanlaisena toistuva lukuhetki myös tukee lapsen turvallisuuden tunnetta sekä tarjoaa lapselle mahdollisuuden ennakoida tulevaa. Kun taapero on oppinut nimeämään katselukirjan kuvat, aikuinen voi kokeilla asioiden NIMEÄMISTÄ NURINKURIN: kutsu leikillään porkkanaa palloksi tai vauvaa äidiksi. Anna lapsen ilahtua siitä, että hän tietää paremmin.
  3. Tee LAPSESTA SATUKIRJA. Parhaita kirjoja lukutaivaltaan aloitteleville ovat kirjat, joista lapsi voi tunnistaa itsensä sekä hänelle rakkaimmat ihmiset. Liimaa valokuvia kontaktimuovin sisään tai askartele kirja vanhasta kuvakirjasta. Oma kirja myös lohduttaa ikävän yllättäessä vaikkapa päiväkodissa.
  4. Lapsen kasvaessa tutuksi tulevat myös kuvakertomukset. Vaihda ääneen lukemasi kirjan HAHMOLLE LAPSEN NIMI. Tällainen samaistumiskokemuksen vahvistaminen voi olla erityisen hyödyllistä silloin, kun kirja kertoo jostain lapselle ajankohtaisesta aiheesta, vaikkapa tutista luopumisesta tai sisaruksen syntymästä.
  5. VAIHTAKAA ROOLEJA. Kuuntele toisinaan, miten lapsi lukee sinulle. Itse keksittyjen satujen sepittäminen tukee mielikuvituksen ja kielen kehitystä. Lapsen tarinoita kuullessaan aikuinen pääsee kurkistamaan lasta juuri nyt askarruttaviin kysymyksiin.
  6. Ottakaa käyttöön SATULELU. Ennen lukemista lapsi saa valita pehmoeläimen, joka liittyy luettavaan tarinaan – Yrren avaruusmuodot -runoja luettaessa voidaan valita Yrre-pehmo tai Puppe-kirjoja luettaessa koira. Pehmoeläin kainalossa on mukava käpertyä aikuisen syliin tarinaa kuuntelemaan.
Anna Tommola ja Vuokko Hurme
Asiantuntijana tutkija Minna Torppa Jyväskylän yliopistosta.

Jaa artikkeli: