3
  • Minä osaan
  • Miten lapsen lukutaito kehittyy?
  • Minä osaan

    Miten lapsen lukutaito kehittyy?

    Lapsen silmä oppii joskus hyvinkin varhain huomaamaan ympäristöstään toistuvia merkkejä ja logoja. Yksittäisten kirjainten tunnistamisesta on vielä pitkä matka lukutaitoon, mutta se on yksi tärkeistä sitä pohjustavista valmiuksista.

    Kun lapsi on oppinut kirjainten nimet ja äänteet, hänen tarvitsee vielä yhdistää merkki ja ääni toisiinsa ja oppia liu’uttamaan niitä yhteen.

    Lasten kiinnostus kirjaimiin syntyy usein itsestään.

    Lapsi erottaa äänteet ja keksii kirjaimet

    Monilla lapsilla kiinnostus kirjaimiin syttyy itsestään. Pikkulapsi saattaa kysellä lehdissä, katumainoksissa tai maitopurkin kyljessä näkemistään merkeistä. Hän voi myös tunnistaa tuttuja kirjainjonoja, kuten oman nimensä tai muita usein toistuvia sanoja, vaikkei vielä ymmärtäisikään, miten ne rakentuvat. Toinen tärkeä lukuvalmius on fonologinen tietoisuus: taju siitä, että sanat koostuvat paloista, pienistä äänteistä. Tämä ymmärrys alkaa kehittyä kolmen vuoden iässä. Yleinen kielen kehitys ja sanavaraston karttuminen taas ovat tärkeitä, jotta luetut tekstit avautuvat.

    Suuri oivallus

    Kun lapsi on oppinut kirjainten nimet ja äänteet, hänen tarvitsee vielä yhdistää merkki ja ääni toisiinsa ja oppia liu’uttamaan niitä yhteen. Taito on hiukan kuin polkupyörällä ajo – siihen tarvitaan oma oivallus. Usein se oivallus syttyy itsestään. Yhtenä päivänä lapsi vain äkkiä toteaa auton takapenkiltä: Äiti, tuossa lukee STOP.

    Milloin lukeminen sitten pitäisi oppia?

    Vaihtelu on hyvin suurta: ekaluokan alkaessa jotkut lapsista ovat saattaneet lukea jo kokonaisia kirjoja, kun toiset vasta opettelevat kirjaimia. Pieni osa lapsista oppii lukemaan viisivuotiaana, harvat poikkeukset jo nelivuotiaana. Noin 40 prosenttia oppii lukemaan esikoulussa ja monet koulussa ensimmäisen luokan syksyllä. Vaikka ensimmäisen luokan lopulla lukeminen olisi vielä alkutekijöissään, lapsi voi myöhemmin kehittyä aivan sujuvaksi lukijaksi. Joskus kirjainten oppimisen ja niiden yhdistämisen välissä voi kulua paljonkin aikaa. Vaikka lapsi hallitsisi aakkoset jo nelivuotiaana, sanat saattavat hyvin avautua vasta koulussa. Myös lukemisen automatisoituminen ja kehittyminen vaativat aikaa. Monet oppivat kyllä nopeasti sujuviksi lukijoiksi sen jälkeen, kun oivallus on syntynyt. Mutta aina niin ei käy. Toisilla se kestää ja vaatii enemmän toistoja. Lukemisen sujuvoituminen on hermostollinen prosessi: päässä on kuin pieniä polkuja, joita täytyy käyttää niin kauan, että niistä tulee valtatie.

    Äiti, mitä minä kirjoitin?

    Osalla lapsista kirjoitustaito saattaa kehittyä ennen lukutaitoa. Esikouluikäinen voi raapustaa omiin tarinoihinsa kokonaisia lauseita tikkukirjaimin. Lukeminen sen sijaan saattaa alkaa sujua kunnollisesti vasta ekaluokan keväällä. Maltti ei välttämättä riitä vähänkään pidempiin sanoihin, saati lauseisiin. Lapsella voi olla hyvin hallussa merkin ja äänteen yhteys: kun hänellä on riittävästi aikaa, hän pystyy tuottamaan jo oikein kirjoitettuja sanoja, vaikka olisikin vielä aloitteleva lukija. Lukiessa kirjaimet täytyy kuitenkin yhdistää sanoiksi paljon nopeammin. Kirjainmerkkien piirtely on joka tapauksessa hyvää puuhaa oppimisen kannalta. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa on todettu, että kirjainten jäljentäminen käsin paperille aktivoi päiväkoti-ikäisten lasten aivoissa lukutaidon kannalta tärkeitä osia. Tietokoneella kirjoitettaessa samaa vaikutusta ei ollut.

    Vanhempi ei ole opettaja

    Vanhemmat tukevat lapsen lukuintoa ja sanavaraston kehittymistä parhaiten keskustelemalla ja lukemalla paljon lapsen kanssa. Varsinainen lukunopeuteen ja -sujuvuuteen vaikuttaminen on kuitenkin vaikeaa. Jos eskarivaiheessa näyttää siltä, etteivät kirjaimet ole vielä tulleet tutuiksi tai alkaneet edes kiinnostaa, niiden oppimista voi hienovaraisesti tukea. Lapsen motivaation suojelemiseksi on kuitenkin hyvä olla tarkka siinä, että oppiminen pysyy mukavana. Kun kiinnostus syntyy ja lapsi tarttuu asiaan, se tulee usein nopeasti tutuksi. Vanhemman tulee myös muistaa, että hän on vanhempi, ei opettaja – varsinkin kun Suomessa koulu tekee valtavan hienoa työtä.

    Vinkkejä vanhemmille:

    • Lue ja keskustele paljon lapsen kanssa.
    • Hoputtamisesta ei ole hyötyä. Oppimisen on tunnuttava lapsesta mukavalta.
    • Vanhemman tärkein tehtävä on kannustaa ja ymmärtää.

    Lukekaa ja pelatkaa

    Yhdessä lukemisen kautta lapsille välittyy tarinoiden maailma ja kiinnostus kirjoihin. Monet oppimispelit sekä digilaitteisiin saatavat sana- ja kirjainpelit voivat myös olla lapselle mieluisaa puuhaa. Nykyvanhemmat ovat usein turhankin huolissaan siitä, oppiiko lapsi erilaiset taidot riittävän varhain. Lapsia verrataan hanakasti toisiin. Toisaalta varhain oppimistakaan ei tarvitse pelätä. Vanhemmasta voi ymmärrettävästi tuntua siltä, ettei lapsen tarvitsisi liian pienenä päästä sisään lööppien maailmaan, mutta koulun penkillä tylsistymisestä ei ole syytä kantaa huolta. Varhais- ja alkuopetus on meillä hyvin eriytettyä, sillä taitotasot ovat joka tapauksessa kouluun tultaessa niin erilaiset. Melkein aina lapset jaetaan ainakin kahteen ryhmään, ja lisäksi on saatavilla tuki- ja erityisopetusta.

    Vinkkejä vanhemmille:

    • Yhdessä lukeminen kannattaa aina.
    • Oppimispelejä ei tarvitse tyrkyttää. Tärkeintä on, että pelit ovat lapsesta hauskoja ja innostavia.
    • Eri lapset oppivat hyvin erilaisessa tahdissa. Liian varhaisesta tai myöhäisestä oppimisesta ei kannata herkästi huolestua.

    Entä jos ei suju?

    Lukivaikeudet ovat vahvasti perinnöllisiä: vaikeuksien tiedetään esiintyvän perheittäin ja suvuittain. Jyväskylän yliopiston Lapsen kielen kehitys -projektissa on havaittu, että jo vastasyntyneiden aivoissa on eroja kielellisten ärsykkeiden prosessoinnissa. – Jos vanhemmalla tai molemmilla vanhemmilla on lukivaikeuksia, niitä voi siis olla myös lapsella, vaikka kuinka käytäisiin kirjastossa tai luettaisiin paljon. Se ei silloin ole kiinni siitä, etteivät vanhemmat tekisi töitä lapsen oppimisen eteen. Tärkeintä on, ettei aikuinen hermostu hitaasti oppivaan lapseen.

    Vinkkejä vanhemmille:

    • Oppimisvaikeuksiin kannattaa hakea tukea.
    • Jos helppojenkin sanojen lukeminen tuottaa kiukkua ja kyyneliä vielä toisella luokalla, on hyvä keskustella opettajan kanssa siitä, miten lasta voisi parhaiten auttaa.
    • Jokainen lapsi tarvitsee kotona tunteen hyväksytyksi tulemisesta, riittävästi leikkiä ja lepoa, iloisen ja kannustavan ilmapiirin ja kehuja siitä, missä on hyvä.
    Avainsanat: lukemaan oppiminen
    Kenelle: Vanhemmat


    Sinua ehkä kiinnostaa myös

    Minä osaan

    Lukemaan opettelua keskellä arjen hulinaa – open vinkit vanhemmalle

    Videot

    Lukemaan oppiminen

    Minä osaan

    Miten tuen lapsen lukemaan oppimista?