Tietoa aikuisille | Lukemaan opettelua keskellä arjen hulinaa – open vinkit

Lukemaan opettelua keskellä arjen hulinaa – open vinkit

Vinkkejä lukemaan opetteluun

Kun lapsi alkaa ruokapöydässä kyselemään, mitä maitopurkissa lukee ja millä kirjaimella tämä sana alkaa ja tuo loppuu, on kiinnostus kirjoitettuun kieleen herännyt. Vanhempien on hyvä tukea lapsensa taivalta eteväksi lukijaksi.

Kun lapsi alkaa kiinnostua kirjaimista, vanhemman kannattaa lähteä rohkeasti leikkimään sanoilla, äänteillä ja kirjaimilla. Oma innostus lukemista kohtaan, yhteiset kirjastokäynnit ja toistuvien lukuhetkien tarjoaminen ovat oivia keinoa juniorin lukuinnon tukemiseen.

– Jo ennen kuin lapsi osaa lukea, hänen kanssaan kannattaa jutella paljon ja selittää omassa ympäristössä esiin tulevia asioita. Vaikkapa leipoessa nimetä tarvikkeita ja verbejä, esimerkiksi ”tässä on kaulin ja sillä kaulitaan”, kertoo luokanopettaja Päivi Miettinen, joka on tehnyt suurimman osan urastaan töitä 6–9-vuotiaiden oppilaiden kanssa.

Rikas kielellinen ympäristö herättää kiinnostuksen puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Sanoja voikin alkaa riimitellä ja tavuttaa sekä sanavarastoa kartuttaa esimerkiksi miettimällä yhdessä sanoille synonyymejä: karhua voi kutsua otsoksi, mesikämmeneksi tai kontioksi. Lisäksi asioille voi nimetä erilaisia ylä- ja alakäsitteitä: esimerkiksi haarukka ja veitsi kuuluvat ruokailuvälineisiin.

Sopivan tasoista harjoittelua

Lukemaan oppiminen alkaa tavuista, etenee sanoihin ja laajenee sitten lauseisiin ja tarinoihin. On tärkeää, että lukeminen on oikean tasoista, jotta pienellä lukijalla säilyy motivaatio ja hän saa onnistumisen elämyksiä. Pientä haastetta kuitenkin tarvitaan, jotta lapsi pääsee polullaan eteenpäin.

– Lapselta ei saa vaatia sellaista, mihin hän ei vielä pysty. Lukuharjoitukset kannattaa pilkkoa pieniksi lukuhetkiksi, joiden ei tarvitse kestää kauaa. Usein lapsi voi ajatella, että hän osaa lukea vasta, kun lukee kokonaisen kirjan. Siksi kannattaa iloita kaikista pienistäkin onnistumisista ja korostaa niiden merkitystä, vinkkaa Miettinen.

Lisälukemiseksi vanhempi voi vaikkapa kirjoittaa kotiin pieniä viestilappuja, joissa kehotetaan ottamaan keksi tai kysytään, mitä leikitään. Pieni palkkio myös kannustaa eteenpäin. Yhdessä voidaan askarrella vaikka oma lukupuu, josta väritetään aina yksi lehti lukuhetken jälkeen. Kun sovittu määrä lehtiä on väritetty, voidaan tehdä jotain kivaa tai lapsi voi saada palkinnon.

Yhteinen lukuhetki on arvokas lapselle

Vaikka lapsi osaisi jo lukea itse, on edelleen tärkeää lukea hänelle ääneen. Lapsen oma lukeminen on aluksi hidasta ja työlään tuntuista, jolloin keskittyminen menee lukutekniikkaan eikä tarinan juonen seuraamiseen. Tarinan kuunteleminen luo myös mukavan yhdessäolon hetken.

– Lukukokemus on erilainen itse luettuna ja kuunneltuna. Jopa kolmasluokkalaiset nauttivat siitä, että opettaja lukee ääneen koulussa, kertoo Miettinen.
Kotona yhteinen lukuhetki voikin olla säännöllinen juttu, esimerkiksi iltasatu tai lepohetki ruokailun jälkeen.

– Olen huomannut työssäni, että lapset, jotka lukevat paljon, ovat myös taitavia tarinan kirjoittajia ja tekstin tuottajia. Heillä kielellinen rikkaus ja sanavarasto ovat erilaisia kuin lapsilla, jotka eivät lue tai joille ei ole luettu paljon. Hyvä lukutaito auttaa suuresti myöhemmin myös esimerkiksi vieraiden kielten opiskelussa, Miettinen sanoo.

Nappaa luokanopettajan vinkit eritasoisille lukijoille:

  • Lapsi, joka ei vielä osaa lukea, voi harrastaa kuvalukemista. Lasten kirjoissa on ihanan värikkäät ja monipuoliset kuvat, joita kannattaa hyödyntää! Lukekaa kirjaa kuvien avulla ja keksikää, mitä kuvissa tapahtuu tai mitä kuvassa oleva hahmo voisi seuraavaksi sanoa. Leikkilukeminen on hauskaa ja kehittää myös lapsen omaa ilmaisua.
  • Jos lapsi osaa lukea jo jonkin verran, vanhempi voi pyytää lasta avukseen leipomaan tai tekemään ruokaa. Pieni leipuri voi kertoa, mitä ruoka-aineita tarvitaan ja mitä tehdään seuraavaksi. Näin lukemisesta tulee merkityksellistä. Lukemista ei tarvitse tehdä aina vain lukemisen vuoksi, vaan siitä on myös aidosti hyötyä! Joskus lapsesta voi olla mukava lukea ääneen myös sisaruksille tai vaikkapa unikaverille. Pehmonallet ovat kuuliaisia kuuntelijoita eivätkä korjaa mahdollisia virheitä. Myös erilaiset lukemisen valmiuksia ja lukutaidon harjoittamista tukevat pelit ja tuotteet motivoivat lasta harjoittelussa.
  • Lapsi, joka on jo taitava lukija, voi vanhemman kanssa kokeilla rohkeasti eri tekstityyppejä. Kertomustekstit ovat jo helppoja etevälle lukijalle, mutta tietotekstit taas vaikeampaa luettavaa, sillä niissä ei voi ennakoida tulevia sanoja ja juonenkäänteitä. Runoista saa vielä astetta haastavampaa luettavaa pienelle taiturille. Lisäksi etevältä lukijalta voi kysellä luetusta. Se parantaa luetun ymmärtämistä.


  • Jaa artikkeli: