Tietoa aikuisille | Leikissä on paljon pelissä

Leikissä on paljon pelissä

Leikki on tärkeää lapsen kehitykselle
Harmiton ja hulvaton leikki kehittää lasta monella eri tavalla. Leikkiessään lapsi oppii uusia asioita ja taitoja, hahmottaa ympärillään olevaa maailmaa ja työstää kokemuksiaan. Leikin avulla lapsi pyrkii ymmärtämään itseään paremmin ja kehittämään itseilmaisuaan. - Leikin kautta lapsi jäsentää käsitystään todellisuudesta sekä omaksuu tiedostamattaan yhteisönsä sääntöjä, sopimuksia ja roolikäyttäytymistä. Leikissä lapsi luo itselleen sellaisen toimintaympäristön, joka mahdollistaa älykkään ja luovan toiminnan, Oulun yliopiston kasvatuspsykologian professori Hannu Soini kertoo.

Leikki ja kehitys kulkevat käsi kädessä

Leikistä on paljon hyötyä lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Se kehittää esimerkiksi kieltä, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Leikissä lapsi voi harjoitella taitojaan ilman epäonnistumisen pelkoa. - Lapsi kykenee leikissä abstraktiin ajatteluun sekä omaksumaan kielen käytön monimutkaiset säännöt ja periaatteet. Leikissä lapsi myös pystyy käsittelemään tunteitaan ja kokemuksiaan tavalla, joka edesauttaa tasapainoista psyykkistä kasvua, Soini huomauttaa. Leikin merkitys lasten oppimiseen ja kehittymiseen lienee oletettua suurempi. On esimerkiksi todennäköistä, että leikki on merkittävä tekijä aluksi puheen ja myöhemmin lukemisen sekä kirjoittamisen oppimisessa. Soinin mukaan kehityspsykologisissa tutkimuksissa on havaittu, että lasten kyky oppia ja kehittyä on paljon oletettua syvällisempää. Leikkiä pidetään yleisesti mukavana ajanvietteenä, johon lapsella on oikeus ennen varsinaista oppimista. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että juuri leikissä luodaan keskeiset psyykkistä kehitystä ja oppimista säätelevät perustekijät.

Aikuisen rooli on leikin mahdollistaja

Aikuisen ei pitäisi liikaa ohjata ja määräillä leikkiä, vaan antaa virikkeitä ja tukea. Soinin mukaan aikuista tarvitaan ennen kaikkea leikin edellytysten luomiseen. Kotioloissa yksinkertainen keino on järjestellä leikkitilat ja -välineet sellaisiksi, että niitä on helppo käyttää leikeissä. Lapsen innostusta oppia ja omaksua leikinomaisesti voidaan hyödyntää, kun opetetaan hänelle arkisia tietoja ja taitoja tai vaikkapa hyviä tapoja. Oppiminen leikkimällä voi kehittää myönteistä asennoitumista tiedon hankkimiseen ja tutkimiseen. - Alle kouluikäisten varsinainen opettaminenkaan ei ole mitenkään haitallista. Esimerkiksi lastentarhanopettajat pystyvät luomaan opetustuokioita, joista leikki-ikäiset nauttivat suunnattomasti. Lapset kokevat aikuisten heille esittämät tehtävät ja tavoitteet arvostuksena, Soini sanoo. Leikkiä ei kuitenkaan pidä ottaa välineeksi, jolla lapsia trimmataan tehokkaiksi oppijoiksi. Yksi leikin hämmästyttävistä eduista on lasten kyky nauttia tekemisestä ilman toiminnan lopputuloksen aiheuttamaa stressiä.

Oletko koskaan ajatellut…

…että leikki on ollut edellytys koko ihmiskunnan kehitykselle? - Itse asiassa koko inhimillisen kulttuurin, mukaan lukien tieteellisen ja taiteellisen toiminnan, perusta on leikissä. Leikin elementit eli uteliaisuus, tutkiminen ja oman toiminnan ja ympäristön manipulaatio ovat edellytyksiä kaikelle kehittymiselle. Hyvä esimerkki on lentokone, jonka idea ja ensimmäiset luonnokset – leijat ja lennokit – ovat syntyneet tuhansia vuosia sitten lasten ja nuorten leikeissä, Soini kertoo.

Minna Kalajoki, toimittaja

Jaa artikkeli: