Tietoa aikuisille | Lapsi oppii leikiten

Lapsi oppii leikiten

Leikin kautta oppii ihan itsestään

Ajattelun ja oppimisen asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että lapselle mieluisan tekemisen varjolla oppi uppoaa. Ilon ja viihtymisen kautta oppiminen tapahtuu puolihuomaamatta.

Leikeissä ja peleissä lapsi harjoittelee oppimiaan asioita ja saa näin vahvistusta taidoilleen ja tiedoilleen. Oppiminen leikeissä on luonnollista ja itsestään tapahtuvaa, ja mielihyvän tunne siivittää oppimista edelleen. Kun lapsi kokee tekemisessään onnistumista ja iloa, sillä on pelkkää myönteistä vaikutusta oppimiseen. Neurologisissa tutkimuksissakin on havaittu, että mielihyvän tunne edesauttaa oppimista. Kognitiiviset toiminnot kuten ajattelu, muisti ja kieli harjaantuvat leikkien ja pelien tiimellyksessä. Useissa leikeissä ja peleissä vaaditaan kokeilemista, ongelmanratkaisua, ajattelua ja ymmärtämistä, eli juuri niitä asioita, joita oppimisessakin tarvitaan. Leikeissä ja peleissä lapsi on tekijä, aktiivinen oppija ja tiedon käsittelijä, mutta aikuinen voi kannustavalla toiminnallaan edesauttaa oppimista. Lapsi on luonnostaan oppimishaluinen ja luova, ja aikuisen tulee huolehtia siitä, ettei tämän oppimishalu sammu.

Myönteisiä oppimistilanteita leikkiä kunnioittaen

Aikuisen tehtävä on tukea lapsen havainnointia, asioiden haltuunottoa ja oppimista. Pitää vain olla tarkkana, ettei oppimiselementtiä korosta liikaa. Leikin tai pelin lumo ei saa hävitä, vaan leikkiä pitää kunnioittaa. Hyvä vinkki on esimerkiksi se, ettei lapselle sanota suoraan hänen vaikkapa laskeneen väärin kymmeneen, vaan kehotetaan häntä laskemaan uudestaan. Myönteisessä oppimistilanteessa lapsi tekee työn, ja aikuinen tarjoaa materiaalin ja sopivan ympäristön, mutta ei tuputa. Aikuinen varmistaa lapsen viihtyvyyden, toiminnan mielekkyyden ja leikin tai pelin sopivuuden lapsen ikäkaudelle. Kiinnostus ja myönteinen suhtautuminen on tietysti oleellista. Leikki- ja pelivälineillä on suuri merkitys, ja aikuisen tehtävä on valita ne huolella. Liian helpot tai liian vaikeat pelit ja leikit eivät edistä lapsen kehitystä.

Miten herätän lapsen kiinnostuksen oppimiseen?

Lapselle voi antaa arkielämän tehtäviä ja houkutella ottamaan vastuuta. Esimerkiksi kauppalista voidaan laatia yhdessä suunnitellen ja etsiä ostokset kaupassa yhteistuumin. Lapsen ei kuitenkaan pidä tuntea tekevänsä asioita aikuisen mieliksi eikä yhteinen kiva juttu saisi tuntua aikuisen laatimalta tehtäväharjoitukselta. - Vähän pienemmillä lapsilla sadun maailma toimii hyvin. Kun satuhahmot oppivat ensin jonkin taidon, lapsi seuraa mielellään perässä. Oppimista monipuolisesti edistäviä pelityyppejä ovat esimerkiksi muistipelit ja erilaiset yhdistelypelit. Koulunaloitusiän lähestyessä sääntöleikit alkavat kiinnostaa. Ajankohta on otollinen oppimispeleille ja -leikeille, eli esimerkiksi matemaattisille peleille, äänne- ja lukuleikeille sekä muistia ja havainnointikykyä kehittäville leikeille. Nämä niin sanotut didaktiset pelit vahvistavat lapsen oppimista, ja oppiminen tulee ikään kuin sivutuotteena.

Minna Kalajoki, toimittaja

Artikkelia varten on haastateltu kasvatustieteen tohtori Riitta Korhosta Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksiköstä


Jaa artikkeli: