Tietoa aikuisille | Innosta koululaista kirjojen pariin

Innosta koululaista kirjojen pariin

Kaikki eivät tartu kirjaan sisäisestä innostuksesta.
Kouluiässä lasten lukuharrastuksessa on huikean suuria eroja.
Innokas kirjatoukka voi lukea satojatuhansia sanoja enemmän vuodessa kuin toinen, jota koko touhu ei vain nappaa yhtään. Aivot tottuvat siihen, mitä tekee paljon, jolloin lukemisesta tulee automaattista, helppoa ja sujuvaa.

Miten sitten kannustaa jo lukemisen alkeet oppinutta hiomaan taitojaan?

Pakolla koululaista ei saa innostumaan asiasta, joka häntä ei vedä puoleensa. Sujuvasta lukutaidosta ja lukemalla saaduista uusista tiedoista on kuitenkin niin paljon hyötyä myöhemmässä elämässä ja kaikissa opinnoissa, että siihen kannattaa lempeästi houkutella. Tärkeintä on kuunnella lapsen tahtia ja kiinnostuksia.

Lukekaa yhdessä ääneen

Joskus pitkän ja mutkikkaan tekstin lukeminen takkuaa vielä, mutta aloittelevalle lukijalle suunnattujen kirjojen juonet tuntuvat turhankin yksinkertaisilta. Lapsen oman lukuharjoittelun ohella kannattaakin pitää kiinni yhteisistä lukuhetkistä. Kun aikuinen lukee ääneen, voidaan valita vähän vaativampiakin kirjoja. Sanavarastoltaan rikkaat, mielikuvitusta kiehtovat tarinat taas ruokkivat lapsen motivaatiota oppia itsekin lukemaan pidempiä tekstejä.

Hankkikaa parempaa luettavaa

Ensimmäisten luokkien jälkeen lapset eivät välttämättä halua enää lukea vain aikuisen suosittelemia kirjoja. Lukuinnon ylläpitämiseksi on tärkeää löytää luettavaa, joka oikeasti tempaa mukaansa. Suositut fantasia- ja seikkailusarjat usein kiehtovat kouluikäisiä. Aikuisen kannattaa tutustua siihen, mikä lasta kiinnostaa. Kun luet itsekin ne lapsen ahmimat Harry Potterit, saatte yhteistä juteltavaa ja tiedät, mikä lasten maailmassa kulloinkin on pinnalla. Lapsi voi saada kiinnostavia kirjavinkkejä kavereilta, mutta myös kirjastosta kannattaa kysyä kouluikäisten suosikeista ja kiinnostavista uutuuksista. Sarjakuviakaan ei sovi väheksyä: Aku Ankka on ollut monen lapsen sujuvan lukemisen salaisuus.

Sujuvuutta toistolla ja telkkarilla

Hyväksi lukijaksi ei synnytä, vaan sujuva lukeminen on kehittyvä taito. Se voi myös puhjeta kukoistukseen nopeasti, vaikka olisi ensin edennyt hissukseen. Tokaluokalla heikko lukija voikin lukea yläluokille tultaessa sujuvasti ja paljon, jos vain kiinnostuu puuhasta. Innostuskaudet voivat joskus tulla yllättäenkin. Lukunopeus ja luetun ymmärtäminen eivät aina käy käsikynkkää. Usein sujuva lukija toki myös ymmärtää lukemansa, mutta hitaampikin lukija voi sisäistää tekstin hyvin. Jos lapsella on ymmärtämisen kanssa pulmia tai sanasto ei tunnu aukeavan, kannattaa yhdessä keskustella luetusta ja puhua auki vaikeita kohtia. Iän myötä ja taitojen kehittyessä lapsen kanssa voi alkaa myös katsoa koko perheelle sopivia tv-sarjoja, joissa on tekstitys. Se kehittää tehokkaasti lukusujuvuutta: vaihtuvat tekstit vaativat jo hiukan nopeutta, mutta toisaalta kuva tukee sisällön ymmärtämistä. Monien pelien parissakin pääsee harjoittamaan erityyppisten tekstien lukemista ja ymmärtämistä.

Anna Tommola
Asiantuntijana tutkija Minna Torppa Jyväskylän yliopistosta.

Itse ratkaistava helppolukuinen salapoliisiromaani saattaa tehdä lukemisesta houkuttelevampaa. "Pelkän lukemisen" lomassa pääsee välillä itse aktiivisesti ratkomaan arvoituksia ja siten eliminoimaan epäiltyjä kunnes lukija on itse ratkaissut Eksyneen räppärin arvoituksen!

Jaa artikkeli: