AC29B026-FD6A-44D5-9BB5-863AE20D58EF47704CAF-15B4-43C1-97C4-4FFDD071266565419416-D162-4031-A7D8-97AE374BD211bingel-bwbingel-colorA57771A7-1F09-4686-AC84-22387B42A144F54B3EB7-33DF-4F70-8937-2439050B45DA4374A9A4-D17A-4391-8198-15D7F30B4A58B46E2A66-604E-4D4C-B810-96A063E38CAC27C026A2-8F63-48EC-9F6F-0CCA8F5EE25C70CA8E4C-75BD-4A9C-90DD-E23CAE7196732686AE34-3627-4A15-8E36-B68C61D98F908727D67E-85CE-4838-86C9-B128315BAE19B4B60ACA-FEED-4F31-A67B-B455F52072AD882E75D3-6FA6-4682-B263-DD145E4B90E4D174FDF2-8E53-4A81-9C54-6FAD19BE5CDE73103793-14B2-4A04-BE7E-115C6A5164D09036873E-C169-4E77-831F-66D6600F6DB24DE14A8F-8936-4FA8-B5B6-0FCDB94BE354icon-info-m4CADF515-2FE9-4D16-81AC-7C11870C5125icon-l-okicon-l-placeholderF36755E4-0FB3-4481-B2AA-2D399F6C02B9icon-m-abcicon-m-addressbookicon-m-app-addicon-m-app-editicon-m-badge-okicon-m-badge-staricon-m-badge-star_1icon-m-bagicon-m-bookicon-m-book-abcicon-m-book-addicon-m-book-cdicon-m-book-detailicon-m-book-editicon-m-book-okicon-m-book-openicon-m-book-open1icon-m-book-staricon-m-book2icon-m-calculusicon-m-calendaricon-m-certificate1icon-m-certificate2icon-m-chaticon-m-checklisticon-m-chevron-lefticon-m-chevron-righticon-m-commenticon-m-compassicon-m-compass2icon-m-compass3icon-m-computericon-m-contact-locationicon-m-deviceicon-m-discussionicon-m-discussionicon-m-e-bookicon-m-earphonesicon-m-environmenticon-m-forwardicon-m-gameicon-m-global-readingicon-m-globeicon-m-hsicon-m-hubicon-m-keysicon-m-lighticon-m-likeicon-m-locationicon-m-lockicon-m-mapicon-m-mobileicon-m-musicicon-m-music1icon-m-newsicon-m-notebookicon-m-notebook-addicon-m-pathicon-m-pen-notebookicon-m-pencilicon-m-pensicon-m-presentationicon-m-presentation2icon-m-printicon-m-pulseicon-m-questionicon-m-secureicon-m-shippingicon-m-shoppingbagicon-m-smileicon-m-toolsicon-m-touchicon-m-touch-padicon-m-valuesicon-m-videosicon-m-ylioppilasCD4924EC-5939-4893-9B30-4FE8032D8BAA2D69EFBF-EE66-459B-A671-374C0312F9592BB25427-25C0-4075-BD1E-6119B9E8AB1492997E17-AA90-4F84-96FC-2C5CE5B412A0A68F3D0C-9BD8-449C-8E90-6B02E7401B88icon-s-add-filledicon-s-attentionicon-s-carticon-s-chevron-lefticon-s-chevron-righticon-s-closeicon-s-commenticon-s-equals-filledicon-s-infoicon-s-keyicon-s-locationicon-s-okicon-s-ok-checkboxicon-s-ok-filledicon-s-questionicon-s-question-filledicon-s-zoomicon-s-zoom-out364AE760-9757-4E3D-9CCB-7AD08154DAB6364AE760-9757-4E3D-9CCB-7AD08154DAB63DA39253-A68D-40DD-867F-7241001F783A451170CC-B0CC-462B-AD3C-256860DEC8CC3Shopping BagShopping Bag expanded54F3246A-0C61-4524-A032-5FBC8C53CCDDD0996743-8F0B-4A0E-8F34-6A2B9A7DFC442AF8E4B3-0A73-4B10-9A59-BDD0C01BF6D399565D1E-B1AA-4646-91A6-B936042A6D79icon-xs-attentionicon-xs-cart-gotoicon-xs-cart-goto-oppijailoicon-xs-chevron-downicon-xs-chevron-down-thickicon-xs-chevron-lefticon-xs-chevron-righticon-xs-closeicon-xs-close-thickicon-xs-close-thinicon-xs-infoicon-xs-info-filledicon-xs-keyicon-xs-loginicon-xs-menuicon-xs-minusicon-xs-okicon-xs-openicon-xs-playicon-xs-questionicon-xs-searchicon-xs-star2147FD8F-EC55-4A57-B42A-8C10FE1165BD

Ajankohtaista

Harrastukset vaihtuivat yhdessäoloon

Inari Fernándezin perhe muutti Helsingistä Sodankylään. Ennen iltaisin harrastettiin, nykyisin pelataan yhdessä perheen kanssa. Vaikka muutos oli unelmien täyttymys, se myös pelotti.

Los Fernández eli Fernándezin perhe seisoo idyllisen vanhan hirsitalon edustalla. Äiti Inari, tytöt Ronja, 9, ja Lucia, 6, sekä perheen isä “papa” ja koira Mutu ovat helsinkiläinen perhe, joka on muuttanut vuodeksi Sodankylään. Perheen elämää voi seurata Vaihtovuosi Sodankylässä -realitysarjassa, jota Inari julkaisee Äidin Puheenvuoro -YouTube-kanavallaan.

“Vuosi Lapissa on meille toteutunut unelma. Paras juttu koko projektissa on, että yhteinen aika on lisääntynyt ja teemme enemmän asioita perheenä. Nyt olemme yksikkö, kun ennen teimme jokainen iltaisin omiamme”, Inari kertoo.

“Olemme mieheni kanssa myös tajunneet, että tämä on meille ensimmäinen yhteinen projekti sitten lasten syntymän. Se on saanut meidät arvostamaan enemmän toisiamme, ja sitä kautta vaikuttanut positiivisesti koko perheeseen. Suurin pelkoni onkin, mitä tapahtuu tälle perheyksikölle, jos palaamme Helsinkiin. Mitä tapahtuu kaikelle tälle yhteiselle tekemiselle?”

Harrastusten jättäminen aiheutti huolta

Arjessa muuttuu moni asia, kun Helsingin hulinaan tottunut asuukin 40 kilometrin päässä “kaikesta,” eikä ympärillä ole tuttua sosiaalista verkostoa. Vielä kesällä 2019 perheen elämää rytmitti tiukka harrastusaikataulu, jota määritti varsinkin Ronjan voimisteluharrastus. Sodankylään muutettaessa Ronja toivoi, että ei joutuisi tänä vuonna harrastamaan niin paljon.

“Helsingissä tytöillä oli yhteensä viisi harrastusta, mutta täällä vain ratsastus. Minulla ei ole yhtään pahaa sanaa sanottavana voimistelusta, se on maailman ihanin juttu. Mutta lapsi koki, että hänkin haluaisi tästä vuoden, jolloin ei tarvitse mennä jonnekin koko ajan”, Inari kertoo.

Lasten harrastusten lopettaminen oli Inarille itselleen iso henkinen päätös.

“Harrastamiseen liittyy myös jonkinlainen yhteiskunnallinen paine ja pelkoja. Että lapsen täytyy harrastaa, koska jos ei liiku tarpeeksi ja jos ei ole pienestä lähtien kuulunut ryhmään, tippuu yhteiskunnasta. Mietin edelleen välillä, että mitä jos palaamme takaisin, eikä Ronja pääsekään takaisin tuttuun voimisteluryhmäänsä, koska ei ole vuoteen voimistellut. Mutta olen todennut, että sitten hän voi harrastaa jotain muuta.”

Tekeminen ei lopu vaikka harrastuksia ei ole

Harrastuksilta ja ystävien näkemiseltä vapautunut aika käytetään nyt koko perheen kanssa yhdessä olemiseen. Uudessa arjessa on löytynyt niin paljon tekemistä, että erityisille harrastuksille ei ole ollut edes tarvetta.

“Tekeminen ei täällä lopu. Se on vain erilaista kuin meillä oli Helsingissä. Täällä eläminen itsessään on tekemistä: puulämmitteisen talon lämmittäminen ja ulkorakennuksessa sijaitsevassa saunassa käyminen ovat itsessään projekteja.

Kun iltoihin on jäänyt uudella tavalla yhteistä aikaa, perheelle on muodostunut myös uusia rutiineita. Jo ennen muuttoa Inari ajatteli perheen ulkoilevan paljon Lapissa. Ajatus on osoittautunut oikeaksi. Suuri osa tekemisestä uudessa arjessa perustuu ulkoiluun ja luonnossa olemiseen.

“Emme vietä täällä samalla tavalla aikaa sisätiloissa kuin Helsingissä. Koulun jälkeen ei lähdetä harrastuksiin, vaan syömisen jälkeen ulkoillaan. Oli sää mikä tahansa, aina on hyvä ilma käydä lähimetsässä tai hiihtää pelloilla. Emme Helsingissä olleet ulkoilleet tällä tavoin sitten hiekkalaatikkoaikojen.”

Ulkoilun lisäksi iltaisin luetaan ja pelataan yhdessä korttipelejä, lautapelejä sekä itse tehtyjä pelejä, kuten ristinollaa ruutupaperilla.

“En ole ‘leikittäjä-äiti’, mutta tykkään puuhata yhdessä lasten kanssa. Pelaaminen taas on erityisesti lasten ja isän yhteinen juttu. Jos tulen myöhemmin kotiin, he ovat aina täällä pelaamassa. Aiemmin emme juurikaan ehtineet kaupungissa pelailla.”

Lapset ovat myös innostuneet tekemään keppihevosia ja askartelemaan omia kirjoja.

“Tytöillä on aina ollut rikas mielikuvitus, mutta täällä on myös syttynyt uudenlainen luovuus. Olen huomannut, että aiemmin tekeminen oli usein annettua, mutta nyt he keksivät tekemistä itse. Sanonkin aina, että luovuus alkaa tylsyydestä.”

Lapseen saa yhteyden tekemällä yhdessä

Inari on oppinut, että yhdessä tekeminen on myös hyvä keino pysyä selvillä lasten kuulumisista. Hän kokee, ettei ole ruuhkavuosiarjessa aina pystynyt olemaan riittävästi lapsilleen läsnä arjessa. Läsnäolon ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa pelkkää lapsen kanssa olemista, vaan sitä, että tekee lapsen kanssa jotain – vaikka läksyjä.

“Paras neuvo, jonka olen saanut, on että helpoin tapa luoda yhteys lapseen on pelaamalla. Kun leikit ja pelaat yhdessä lapsen kanssa, siinä samalla lapsi alkaa usein kertomaan asioita, joita et kuule ruokapöydässä, kun kysyt kuulumisia.”

Lapset ovat luonteeltaan erilaisia, joten yhteinen tekeminen riippuu lapsesta.

“Ronja on toimija ja tykkää tehdä asioita, joista syntyy jokin konkreettinen lopputulos. Hän tykkäsi esimerkiksi Oppi&ilon Tiedeseikkailu-jutuista tosi paljon. Lucia taas keksii leikin mistä vaan, vaikka kävystä”, Inari kertoo.

“Joku asiantuntija sanoi, että jos kykenee siihen, että varaa joka päivä vähintään vartin aktiivista aikaa vain lasta varten, se riittää jo. Tavoitteeni onkin viettää joka päivä aktiivista läsnäoloa kummankin lapsen kanssa vähintään sen verran. Silloin en keskity mihinkään muuhun ja pyhitän hetken vain hänelle.”

Aiemmin Inari ajatteli, että vaikka ekaluokkalainen tarvitsee vielä vanhemmiltaan paljon aikaa, kolmasluokkalainen ei enää halua olla samalla lailla vanhempiensa kanssa.

“Tajusin vasta viime vuonna kun kysyin teini-ikäisiltä seuraajiltani, mitä nämä toivoisivat vanhemmiltaan, että itse asiassa suurin osa isommistakin lapsista haluaisi viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa.”

Kurkkaa Oppi&ilon pelisuosikit perheen yhteisiin hetkiin»