Tietoa aikuisille | Arki on usein parasta

Arki on usein parasta

arki on lapsesta parasta
Työpaikkojen kahvipöydissä murehditaan loman loppumista. Mutta kun lapsilta kysytään, tavallinen arki on usein parasta. Lasten arjen kohokohtia ovat kiireettömät yhdessäolon tuokiot vanhemman kanssa. Television katselu tai satuhetki aikuisen kainalossa hakkaavat monesti elämyspuistot mennen tullen. - Lasten mielestä koti on ihana paikka, kiteyttää eskari-ikäisten arkikokemuksia tutkinut kasvatustieteiden tohtori Taina Kyrönlampi-Kylmänen. Tutkija muistuttaa, että aika on erityisen merkityksellistä lapselle. Jos yhteistä aikaa vanhemman kanssa on niukasti, aikuinen ei pääse mukaan lapsen tekemisiin, ajatuksiin ja tunteisiin. Lapset myös tunnistavat helposti vanhemman stressin ja työpäivän jälkeisen väsymyksen.

Hiljennä tahtia

Aika ajoin on hyvä pysähtyä miettimään oman arjen aikavarkaita. Ovatko kaikki iltariennot ehdottoman tarpeellisia, vai voisiko aikatauluja vähän väljentää? Tai pitäisikö kalenterista yksinkertaisesti buukata aikaa pelkälle olemiselle? - Vähäinenkin tahdin hiljentäminen voi merkitä paljon. Lapsen ehtii kohdata paremmin ja pysyä perillä tämän tekemisistä ja tunteista. Erityisesti tunteiden tunnistaminen ja huomioiminen voivat jäädä arjen tuoksinassa vähälle, Kyrönlampi-Kylmänen huomauttaa. Tutkija nostaa esiin myös päivittäisen yhteen kokoontumisen merkityksen. Kuulumiset vaihtuvat luontevasti esimerkiksi yhteisen aterian ympärillä. Selkeä ruokailu- ja nukkumisrytmi ovat muutenkin lapsen arjen kulmakiviä. Entä voisiko työaikaa lyhentää? Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset vanhemmat tekevät pitkää päivää. Esimerkiksi valtaosassa ruotsalaisista lapsiperheistä toinen vanhemmista lyhentää työaikaansa perhetilanteen mukaan. Tutkimuksissa on ilmennyt, että lapsen arjen laatua määrittää hoitopäivän pituus. Lapset ikävöivät vanhempiaan hoitopäivän aikana, ja osapäivähoidossa olevat lapset ovat tyytyväisimpiä arkensa kulkuun. Vanhempien näkökulmasta jo työajan lyhentämisen 30 tuntiin on havaittu helpottavan arkea. Tulee tunne, että ehtii olla paremmin mukana lasten arjessa. - Tämänsuuntaista tutkimustietoa on paljon. Nyt tarvitaan vain poliittisia päätöksiä, jotta työajan lyhentäminen olisi perheille taloudellisesti mahdollista, Kyrönlampi-Kylmänen linjaa.

Ei erityistä ohjelmaa

Ajalla ei sinänsä tarvitse tehdä mitään ihmeellistä. Lapsen arjessa oleellista on mahdollisuus vapaaseen leikkiin. - Leikki on lapsen tapa olla maailmassa. Leikkikaverit ovat tärkeitä, koska heidän kauttaan lapsi sosiaalistuu toisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Jokaisella lapsella tulisi olla turvallinen kaveripiiri kodin ympärillä, päiväkodissa ja koulussa, Kyrönlampi-Kylmänen sanoo. Nykyajan lasten arjessa media näyttelee merkittävää roolia. Eikä siinä mitään, kunhan käyttö pysyy hallinnassa. Tutkijan mukaan netti, televisio ja erilaiset pelit eivät itsessään ole hyviä tai pahoja. Niiden avulla voi oppia paljon uutta lasta kiinnostavalla tavalla, etsiä tietoa ja saada uusia ystäviä. Aikuisen tehtävänä on olla perillä lapsen median käytöstä.

Minna Kalajoki, toimittaja

Jaa artikkeli: