Tietoa aikuisille | Anna tilaa lapsen ajattelulle

Anna tilaa lapsen ajattelulle

Lapsen ajattelun kehittymistä kannattaa tukea leikinomaisesti.

Eteneekö lapsen ajattelun kehittyminen omassa biologisessa tahdissaan, vai voivatko vanhemmat edesauttaa jälkikasvunsa älyllistä kehitystä? Ajattelutaitojen kehittymiseen vaikuttavat sekä perintö- että ympäristötekijät, joten joitakin työkaluja aikuisilla on. Avainsanoja ovat kielellinen tietoisuus, sanavaraston ja käsitteiden rikastuttaminen, sisäinen motivaatio ja oppijaminäkuvan tukeminen.


Nykykäsitys lapsen ajattelun kehittymisestä perustuu pitkälti kehitysteoreetikko Jean Piaget’n ajattelulle, jonka mukaan lapsen kognitiivinen kehitys rakentuu lapsen oman tutkivan toiminnan, ongelmanratkaisun ja aikaisempien kokemusten kautta. Kognitiivisia eli tiedollisia toimintoja ovat muun muassa havaitseminen, ajattelu, kieli ja muistaminen. Lapset käyvät läpi samat kehitysvaiheet samassa järjestyksessä, mutta eri nopeudella. Piaget’n teoriaa on täydennetty ympäristötekijöiden merkityksellä. Suotuisa ympäristö – esimerkiksi kannustavat vanhemmat ja motivoivat opettajat – voi siivittää lapsen ajattelun kehittymistä. – Nykyään kielellisen vuorovaikutuksen ja sosiaalisen ympäristön merkitystä pidetään tärkeänä. Läheisten aikuisten toiminnalla ja suhtautumisella on merkitystä, ja alan tutkimuksessa korostuvat muun muassa oppijan oma aktiivisuus ja toiminnanohjaus, Jyväskylän yliopiston varhais- ja alkukasvatuksen professori Anna-Maija Poikkeus vahvistaa. Harrastusten, kuten liikunnallisten taitojen harjoittelun ja musiikki-instrumentin soittamisen, on todettu stimuloivan aivojen hermoratayhteyksiä. Suoraa näyttöä niiden yhteydestä älykkyyden kehittymiseen ei ole, mutta sitkeä ja tuloksellinen harjoittelu vahvistaa itsetuntoa ja minäkuvaa sekä sisäistä motivaatiota. Vanhempien sinnikkyys ohjatessaan lapsiaan harrastusten pariin voi siis olla hyvinkin palkitsevaa.

Haasta lapsi pohtimaan

Älyllinen päättely tapahtuu kielen varassa. Tutkimuksin on osoitettu, että kielellisiä taitoja kuten päättelyssä tarvittavia käsitteitä ja kertovaa puhetta kehittämällä voidaan edistää kognitiivisten taitojen rakentumista. – Pienten lasten vanhempien kannattaisi harjoittaa konkreetista irtautuvaa puhetapaa haastamalla lapsi pohtimaan syy-seuraussuhteita, vertailemaan ja kyseenalaistamaan. Tämä vahvistaa kielen, käsitteellisen ajattelun ja ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä ja tukee sitä kautta koulumenestystä, Poikkeus sanoo. Professori suosittelee esimerkiksi aktivoivaa lukutapaa, jossa aikuinen nostaa kirjan tarinasta esiin kysymyksiä ja haastaa lapsen miettimään tekstin sisältöä. Oleellista on myös aikuisen osoittama kiinnostus lapsen pohdintoja kohtaan. Minna Hannula on väitöskirjatutkimuksessaan osoittanut, että matemaattisen ajattelun kehittymistä voidaan edesauttaa tukemalla lapsen spontaania huomion kiinnittämistä lukumääriin. Tämä onnistuu tuomalla lapsen arkiympäristöön lukuihin liittyviä käsitteitä (suurempi, pienempi, yhtä suuri ym.). Tällä havaittiin olevan myönteinen vaikutus myöhemmän iän aritmetiikkataitoihin. Poikkeus huomauttaa, että lasta ei pidä niinkään valmentaa, vaan tukea tämän ajattelun kehittymistä leikinomaisesti ja lapsen kannalta mielekkäästi. Esimerkiksi muutaman vuoden ikäiselle ei vielä kannata opettaa plus- ja miinusmerkkejä.

Houkuttele esiin lapsen sisäinen halu oppia

Poikkeus vinkkaa, että lapsen motivaatiota ja kehittyvää oppijaminäkuvaa voidaan tukea helposti: osoittamalla uteliaisuutta lapsen kiinnostuksen kohteita kohtaan, tukemalla ponnisteluja sekä arvostamalla oppimista ja omaehtoista taitojen opettelua. Tärkeää on viestiä, ettei lapsen tarvitse olla paras tullakseen hyväksytyksi. Lapsen kehittyviin uskomuksiin omista kyvyistään vaikuttavat voimakkaasti vanhempien uskomukset lapsen taidoista. Niiden on havaittu ennustavan koulumenestystä jopa paremmin kuin lapsen aiempi taitotaso. Tärkeitä ovat myös eskarin ja ensimmäisen luokan opettajat, joihin lapset kiinnittyvät vahvasti. Varhaisessa opetuksessa oleellista on tunnetuki, rikas kielenkäyttö ja yksilöllinen palaute. – Jo kauan ennen kouluikää voidaan nähdä viitteitä lapsen oppimismotivaatiosta siinä, miten innokkaasti hän haluaa tarttua haasteisiin, ratkaista ongelmia ja opetella uusia taitoja. Temperamenttieroilla on toki merkitystä, mutta olennaisempaa on ympäristön suhtautuminen lapsen aloitteisiin, eli vahvistavatko aikuiset rohkaisullaan lasten kokeiluja ja keksintöjä. Yrityksille, erehtymisille ja onnistumisille täytyy antaa tilaa, Poikkeus muistuttaa.

Minna Kalajoki,toimittaja

Kiinnostuitko aiheesta?
Tutustu lähteisiin:
Piaget, Jean (1988). Lapsi maailmansa rakentajana, WSOY. Nurmi, Ahonen, Lyytinen H., Lyytinen P., Pulkkinen, Ruoppila (2006). Ihmisen psykologinen kehitys, WSOY. Fisher, Robert (1990). Teaching children to think, UK: Stanley Thornes. Meadows, Sara (1996). Parenting behaviour and children’s cognitive development, UK: Psychology Press. 

Jaa artikkeli: