Parin viikon kuluttua hiljennytään joulunviettoon, vuoden suurimpaan juhlaan. Perinteistä pidetään kiinni, ja varsinkin lapsiperheissä joulunvietto toistuu samankaltaisena vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Suomessa asuvat pari sataa tuhatta ulkomaalaista muokkaavat kuitenkin vaivihkaa yhtenäistä joulukulttuuriamme. Tehdäänpä pieni kierros muiden maiden joulunviettotavoissa. LähinaapuritMaassa maan tavalla, voisi kuvailla Suomen venäläisten joulunviettoa. Monet ovat omaksuneet suomalaisen joulun, vaikka Venäjän ortodoksikalenterin mukaan joulua vietetään vasta 7. tammikuuta. Ajankohta on sen verran myöhäinen, että uuden vuoden vietto lahjoja tuovine pakkasukkoineen on vienyt jalansijaa joululta. Lapset riemuitsevat, sillä parhaassa tapauksessa perheet juhlivat vuodenvaihteen tienoilla kolmesti. Virolainen joulu muistuttaa pohjoismaista. Joulunviettoon hiljennytään perheen parissa ja joulupöytä notkuu perinneruokia, joista mainittakoon verimakkara, hapankaali ja porsaanpaisti. Neuvostoaikana joulu ei varsinaisesti ollut kielletty, mutta sen viettoa hankaloitettiin muun muassa sallimalla joulukuusten myynti vasta joulun jälkeen! Katolinen maailmaKatolisissa maissa joulunvietto on saanut yhä enemmän kaupallisen joulun piirteitä. Seimen rinnalla komeilee joulukuusi, ja joululahjoja jaetaan myös joulupäivänä loppiaisen ohella. Perinteisesti italialaiset lapset saavat lahjansa loppiaisena Befana-noidalta ja espanjalaislapset edellisenä iltana kolmelta itämaan tietäjältä. Pohjoisemmassa lapset odottavat joulupukin esikuvaa, lasten suojelupyhimystä Pyhää Nikolaosta, joka tuo lahjoja lapsille jo 6.12. Ovelat lapset voivat tietysti vaatia lahjoja kaikkina mahdollisina päivinä, olemmehan nykyään yhtä suurta unionia. Keski-Euroopassa jouluateria ei ole niin perinteisiin sidottu kuin meillä, vaan pöytään kannetaan yksinkertaisesti parasta mitä löytyy. Alueelliset erot ovat suuria, mutta joulunajan leivonnaiset yhdistävät kansoja. Kokeilemisen arvoisia ovat ainakin ranskalainen jouluhalko, saksalainen stollen ja italialainen panettone. Joulunviettoon ei hiljennytä päiväkausiksi, vaan esimerkiksi Espanjassa joulu on suorastaan riehakas. Monissa maissa jouluaatto ja tapaninpäivä ovat tavallisia arkipäiviä. MuslimitSuomen kymmenet tuhannet muslimit eivät vietä joulua lainkaan. Kotia ei koristella, eikä juhlaruokia nautita. Monet muslimiperheet ovat kuitenkin myöntyneet lasten takia – varsinkin jos nämä ovat syntyneet Suomessa. Lapset voivat esimerkiksi osallistua kouluissa ja päiväkodeissa muuhun kuin uskonnolliseen joulunviettoon. UlkosuomalaisetEntä minkälainen on ulkomailla asuvien suomalaisten joulu? Parista asiasta pidetään kiinni: hiljentymisestä joulunviettoon ja piparin tuoksusta. Perinteisten jouluruokien valmistaminen voi toisinaan olla hankalaa. Esimerkiksi lanttua pidetään Keski-Euroopassa lähinnä kotieläinten rehuna, ja tarinat kertovat suomalaisten kiertäneen joulun alla hevostalleja saadakseen lanttulaatikkonsa raaka-aineet… Tunnelmallista joulunodotusta!Minna Kalajoki,toimittajaHelppo jouluhalkoresepti (Bûche de Noël)Taikinaan:
Täyte:
Koristeeksi:
Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Erottele kananmunien valkuaiset ja keltuaiset. Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Vaahdota keltuaiset erikseen. Sekoita vehnä- ja perunajauhot. Sekoita kaikki aiheet keskenään. Kaada seos leivinpaperin päälle pellille ja paista noin 10 minuuttia. Levitä pellin suuruiselle leivinpaperille sokeria ja kumoa valmis torttulevy sen päälle. Irrota toinen leivinpaperi pohjasta. Vinkki! Paperi irtoaa helpommin, jos kostutat sitä kylmään veteen kastetulla pullasudilla. Vatkaa voi ja tomusokeri vaahdoksi. Sulata suklaa vesihauteessa, anna jäähtyä hieman ja lisää se vaahdon joukkoon. Voit maustaa täytteen halutessasi rommilla. Levitä kolmannes täytteestä torttulevylle. Kääri torttu tiukalle rullalle. Pursota loppu täyte tortun päälle pitkittäissuuntaisiksi juoviksi. Voit myös levittää täytteen veitsellä tortun päälle ja vetää koristejuovat torttuun haarukan avulla. Sirottele päälle lopuksi pähkinärouhe halon päälle.
KOMMENTITEi kommentteja. |
Artikkelit
Uusimmat artikkelit
Seurapelit ovat pop
Arkisto
Tekijät ja persoonat
Minna Kunttu |











