Lapsen oikeuksien päivänä 20. marraskuuta on erityinen syy juhlaan, sillä tänä vuonna vietetään YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20-vuotisjuhlavuotta. Sopimuksen mukaan kaikilla maailman lapsilla tulee olla yhtäläinen oikeus hyvään elämään ja lisäksi erityinen oikeus suojeluun ja hoivaan. Eräs keskeinen oikeus on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi, joka on Suomessa valittu juhlavuoden pääteemaksi. Valtakunnassa melkein kaikki hyvinSuomessa suurin osa lapsista voi erittäin hyvin. Lapsen oikeuksista ja lapsinäkökulmasta ollaan nykyään varsin tietoisia, ja lasten ja nuorten äänen kuulemisen merkitys ymmärretään entistä paremmin. Nurjia puolia ovat päivähoidon ja koulujen kasvaneet ryhmäkoot, lisääntyneet huostaanotot ja lapsiperheiden köyhyyden lisääntyminen. Maan ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula on edistänyt lasten asioita vuodesta 2005 lähtien. - Oikeudet toteutuvat hyvin siinä mielessä, että lasten näkökulma on otettu huomioon lainsäädännössä. Perustuslakikin määrää, että lasten mielipiteitä on kuultava. Muita vahvuuksia ovat laadukas peruskoulumme sekä vauvojen ja pikkulasten erinomainen terveys, Aula sanoo. Heikkouksina Aula mainitsee lasten huomioon ottamisen käytännön toteutuksen sekä erityisesti lasten palveluiden eriarvoisuuden kuntien välillä. Asuinpaikalla on väliä, varsinkin jos lapsi tarvitsee erityistä tukea. - Myös lasten osallistumista pitäisi kehittää, varsinkin alakouluissa. Kuinka monessa koulussa oppilaat osallistuvat vaikkapa kouluruokailun arviointiin tai pihasuunnitteluun? Usein lasten äänen kuulemisen tiellä ovat aikuisten asenteet ja toimintakulttuurin puutteet. Kulttuurin ja asenteiden tasolla lapsiasiavaltuutettu peräänkuuluttaa enemmän aikaa lapsille. Monet lapset kärsivät yksinäisyydestä ja aikuisen läsnäolon puutteesta. Suorituspaineita koulussa ja harrastuksissa voisi karsia, jotta lapsella olisi enemmän mahdollisuuksia leikkiin. Yksi juhlavuoden kampanjan ydinviesteistä onkin, että lapsella tulee olla oikeus olla lapsi riittävän pitkään ja rauhassa. Lapsiasiavaltuutetun selvityksen mukaan lapset arvostavat lapsuudessa eniten juuri vapautta ja huolettomuutta. Lasten oma parlamenttiMainio esimerkki lasten osallistumisesta on Suomen Lasten Parlamentin toiminta. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen Parlamentti tarjoaa 9–12-vuotiaille lapsille vaikuttamiskanavan, ja viranomaisille sekä päättäjille mahdollisuuden kysyä ja selvittää asioita suoraan lapsilta. Paikallistoimintaa on yli kymmenessä kunnassa, ja Helsingin marraskuiseen täysistuntoon kokoontuu yli 600 lasta. Verkossa järjestetään vuosittain kaksi täysistuntoa. Merkille pantavaa on, että aikuiset eivät määrittele Parlamentin käsittelemiä asioita, vaan lapset tekevät sen itse. Ja hienosti kuulemma tekevätkin! Tampereella lasten kuuleminen on viety pitkälle. Kaupungissa toimii lapsiasiamies ja alakoulujen oppilaskuntien edustajat kokoontuvat kahdesti vuodessa suurkokoukseen, josta toimitetaan lasten viesti kaupungin päättäjille. Lasten Parlamentin kautta lapsille on saatu edustus moniin työryhmiin, esimerkiksi Hervannan kaupunginosassa lapset kutsuttiin viheraluesuunnittelun työryhmään heti suunnitteluvaiheessa ja syksyn kuluessa järjestetään jo toinen lasten oma asukasilta. Hyvää lapsen oikeuksien päivää!Minna Kalajoki,toimittajaLinkit:www.lapsiasia.fi
KOMMENTITEi kommentteja. |
Artikkelit
Uusimmat artikkelit
Seurapelit ovat pop
Arkisto
Tekijät ja persoonat
Minna Kunttu |











