Ympäristöä arvostava elämäntapa sisäistetään parhaiten yhdessä tekemällä ja tuomalla luonto lähelle lapsen maailmaa. Yksi mukavimmista keinoista on kiireetön luontoretki lapsen kanssa. Lapsuuden luontokokemukset luovat pohjan hyvälle luontosuhteelle ja ympäristöä arvostavalle elämäntavalle. Jos luonto jo lapsena tuntuu läheiseltä, siitä välitetään ja sitä halutaan suojella aikuisenakin. Miten lapsen saisi kiinnostumaan luonnosta kaiken muun ajankäytöstä kilpailevan rinnalla? Esimerkin voima on tässäkin vahva. - Paras ja yksinkertaisin ohje on lähteä lapsen kanssa luontoon. Oma lähiluonto riittää hyvin. Kaupungistakin löytyy puistoja, rantoja ja lähimetsän sirpaleita, erikoissuunnittelija Elina Pilke Metsähallituksesta muistuttaa. Ohjelmat ja suorituspaineet voi unohtaa, sillä luontoon ennakkoluulottomasti ja kaikin aistein tutustuva lapsi ohjaa monesti aikuista. Pilkkeen mielestä lapsen kanssa luonnossa liikkuessa lähinnä huomaa, kuinka paljon itseltä jää huomaamatta. - Lapsi tarkkailee ympäristöä aivan eri korkeudelta ja kiinnittää huomiota pieniin asioihin. Lapsen kanssa kannattaakin kuljeskella luonnossa kiireettömästi, vaikka muurahaisen touhuja polulla ihmetellen. Kun lapsi on pienenä tottunut liikkumaan luonnossa, hän menee sinne mielellään omin päin isonakin. Isompien lasten kanssa kansallispuistot ovat hyviä retkikohteita, joissa voi pohtia luonnon prosesseja ja välittää merkityksiä. Jylhissä maisemissa on helppo ymmärtää esimerkiksi roskaamisen älyttömyys. Arjen ympäristöoppiaYmpäristökasvatuksessakin – jota myös kestävän kehityksen kasvatukseksi kutsutaan – paras tapa on ottaa lapsi mukaan arjen ekotekoihin. Tietoa voi välittää siinä sivussa. Lapsen kanssa voi vaikkapa lajitella aamupalalla syntyvät jätteet tai suunnitella ostoslistaa. Tavallisella kauppareissulla on monta ympäristökasvatuksen mahdollisuutta, ja jokapäiväisillä kulutusvalinnoilla on suuri merkitys. - Lapsen kanssa voi tutkia ympäristömerkkejä ja miettiä Reilun kaupan tuotteiden ideaa. Turhia pakkauksia voi välttää ja napata kotoa kauppakassin mukaan. Merkittävä kulutusvalinta on ostamatta jättäminen, ympäristökasvattaja Elena Saarikallio Suomen Ympäristökasvatuksen Seurasta huomauttaa. Sitä paitsi sanotaanhan, että pettymysten tuottaminen lapselle on yksi aikuisen tärkeimmistä tehtävistä. Ja vaikka jotain ostaisikin, sen ei aina tarvitse olla uutta. Saarikallio on tosin havainnut, että kirpputoreista puhutaan lämpimästi ja omia tavaroita viedään mielellään myytäväksi, mutta kynnys ostaa kirpparilta itse on korkeampi. - Lasten synttärit ovat myös oiva ympäristökasvatuksen paikka. Ovatko kertakäyttöastiat, ylenpalttinen tilpehööri ja vieraille jaettavat lahjat todella tarpeellisia? Pitääkö lahjan aina olla tavara? Ympäristön paineet voivat olla kovat, mutta kyllä lastakin voi haastaa pohtimaan omistamisen ja haluamisen merkityksiä, Saarikallio sanoo. Lasten herättely ympäristöasioihin on tärkeää siksikin, että lasten mielipiteet vaikuttavat yhä voimakkaammin perheen kulutusvalintoihin. Lapsuudessa opitut kulutustottumukset myös kantavat usein läpi elämän. Mitä retkeilyyn vielä tulee, alkusyksy on sille erinomaista aikaa. Metsähallitukselta löytyy Retkeilyn ABC
Minna Kalajoki,
Oppi&ilo-tuotesarjasta löytyy hauska luontopuuhakirja sekä kokkikirja pikkukokeille vaikka lähiruuan valmistukseen:
KOMMENTITEi kommentteja. |
Artikkelit
Uusimmat artikkelit
Seurapelit ovat pop
Arkisto
Tekijät ja persoonat
Minna Kunttu |











