Vanha totuushan on, että pojat pärjäävät matematiikassa ja tytöt kielissä. Vai onko? Kansainväliset PISA-tutkimukset osoittavat muuta: tulokset osoittavat suomalaisten tyttöjen pärjäävän huomattavasti poikia paremmin äidinkielessä, mutta matematiikassa sukupuolten välisiä osaamiseroja ei ole. "Sukupuolet ovat kaikissa oppimistutkimuksissa enemmän toistensa kaltaisia kuin erilaisia. Tietyt taipumukset lienevät synnynnäisiä, mikä ilmenee esimerkiksi kolmiulotteisten kappaleiden hahmottamisessa poikien hyväksi. Erojen on kuitenkin todettu merkittävästi pienenevän harjoittelun avulla", matematiikan didaktiikan professori Markku Hannula Helsingin yliopistolta alleviivaa. Asennepuolella erot ovat kuitenkin suuret. Tyttöjen pärjääminen lukemisessa johtuu todennäköisesti juuri siitä, että he ovat ylivoimaisesti kiinnostuneempia lukemisesta kuin pojat. Asenteilla ja uskomuksilla on todettu olevan suuri merkitys oppimiseen. Ne toimivat ikään kuin suodattimena kun opetellaan uutta. Matematiikassa keskeinen tutkimustulos on myös tyttöjen poikia heikompi itseluottamus omiin kykyihinsä. "Ero ilmenee jopa yksittäisten tehtävien vastausvarmuudessa. Itseluottamuksen heikkous heijastuu lukion kurssivalintoihin, millä onkin jo huomattava merkitys opintojen ja työelämään sijoittumisen kannalta", Hannula huomauttaa Ainevalinnat ovat myös tasa-arvokysymys. Tyttöjen suosimiin opintoihin, vaikkapa viestintään, on vaikea päästä ja työllistyminenkin voi olla hankalaa. Matemaattisiin opintoihin on helpompi päästä, ja alan osaajille riittää kysyntää työmarkkinoilla. Irti stereotyyppisestä ajattelustaKoulussa asenteiden, osaamisen ja oppimisen eroja voidaan korostaa tai tasoittaa. Tietyt opettamisen tavat voivat suosia toista sukupuolta. Hannulan mukaan on havaittu, että tytöt hyötyvät yhteistoiminnallisesta oppimisesta kilpailuasetelman sijaan. Ryhmätöiden avulla oppiminen ei kuitenkaan haittaa poikia. Tytöille on myös tärkeää, että asia ja sen merkitys sisäistetään perusteellisesti. Pojat näkevät matematiikan useammin pelinä, jossa pärjääminen on itsessään motivaation lähde. "Tyttöjen tarpeet voidaan ottaa huomioon vaikkapa siten, että avaruusgeometriassa työskennellään tarpeeksi pitkään konkreettisten kappaleiden kanssa. Stereotyyppinen ajattelu voi olla haitallista, jos niiden perusteella hyväksytään oppimistuloksissa esiintyvät sukupuolierot asiaan kuuluvina. " Varsinkin tyttöjen kohdalla perheen tai opettajan tuki on olennaista sille, että tyttö rohkaistuu matematiikkaan ja uskaltaa esimerkiksi valita laajan matematiikan. Yhtä hyvin poikia kannattaa kannustaa lukemiseen, vaikkei se mieluisinta puuhaa olisikaan. Suuri merkitys on sillä, millaisia kertomuksia lapset kuulevat läheisiltään eri oppiaineista. Asenteellinen ja stereotyyppinen ajattelu tarttuu helposti. "Täydellisyyden tavoittelusta pitäisi päästä eroon. Laajan matematiikan voi valita, vaikka arvosana olisi ”vain” ysi. Sen suorittaminen keskinkertaisellakin arvosanalla on saavutus, joka antaa paljon monipuolisemmat mahdollisuudet opinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Tyttöjen rohkaiseminen matemaattisille aloille on sekä tyttöjen että yhteiskunnan etu", Hannula painottaa. Kotitöiden parissakin tulee monesti mieleen, että kodinkoneiden suunnitteluun olisi hyvä saada vähän naisnäkökulmaa puhtaan insinööriajattelun sijasta… Raportti PISA-tutkimuksen tulosten sukupuolieroista oppiaineittain löytyy täältä:
Minna Kalajoki,toimittaja
KOMMENTITEi kommentteja. |
Artikkelit
Uusimmat artikkelit
Lähimetsästä lähikauppaan
Arkisto
Tekijät ja persoonat
Minna Kunttu |










