Tietoa vanhemmille

Vinkkejä tunnetaitojen harjoitteluun kotona

Koulupsykologi Juulia Lahdensuo
Kyky havaita ja tiedostaa omia tunteita on tunnetaitojen ja samalla koko itsetuntemuksen perusta. Koulupsykologi Juulia Lahdensuo on paneutunut lasten tunnetaitojen opettamiseen ja hän vinkkaa, miten tunnetaitoja voi kehittää paremmiksi.

Tunnetaitoja harjoittelemalla lapsi oppii ymmärtämään paremmin omia ja muiden tunteita, sekä ilmaisemaan ja säätelemään omia tunteitaan.

Kannusta lastasi liikkumaan tarpeeksi

kannusta lapsi liikkeelle
Syksyllä ilmojen kylmetessä ja iltojen pimentyessä lapset eivät enää telmi ulkona yhtä paljon kuin kesällä. Liikkumista ei kuitenkaan pidä vähentää, sillä mitä pienempi lapsi, sitä enemmän hän tarvitsee liikuntaa kehityksensä tueksi.

Tutkimusten mukaan osa lapsista liikkuu aivan liian vähän, joten nyt on hyvä aika ottaa erilaiset leikit ja pelit avuksi ja kannustaa lapsia liikkeelle.

Positiivisista kokemuksista voimaa oppimiseen

positiivisuus tukee oppimista

Mikä vaikutus tunteilla on oppimiseen? Voiko ilon tunne edistää oppimista? Oletko kuullut positiivisesta pedagogiikasta? Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimista, minäkuvan kehittymistä, sosiaalisia suhteita sekä lisätä hyvinvointia yhdessä tekemällä ja toisia kuuntelemalla. Lapsen omien vahvuuksiensa tunnistaminen ja kannustaminen ovat keskeisiä asioita.

Lapsi kokee itsensä tärkeäksi ja merkitykselliseksi, kun hän saa ilmaista itseään ja jakaa kokemuksiaan hänelle tärkeiden ihmisten kanssa.

Lapsi oppii leikkiessään

Leikki on lapsen työtä.

Muistatko vielä lapsuutesi leikit ja tärkeimmät leikkikaverisi? Millaisista leikeistä sinä tykkäsit, entä millaisista leikeistä lapsesi innostuu? Lapselle leikkiminen on parhaimmillaan positiivinen flow-tila: uppoutuminen ja täydellinen keskittyminen tekemiseen, jossa saa kokea iloa ja riemua. Hymy ja nauru ovat mukana parhaissa leikeissä - niistä syntyy syvä tunnekokemus.

Miten tuen lapsen lukemaan oppimista?

lukemaan oppii harjoittelemalla

Lapsen lukemaan oppiminen sijoittuu yleensä ikävuosien 5-7 välille. Lapsi huomaa ympärillään kirjaimia ja sanoja ja alkaa kysellä millä kirjaimella jokin sana alkaa ja mitä jossain lukee.

Eskari, esikoulu, esiopetus – mistä siinä on kyse?

Iloinen esikoululainen.

Elokuusta 2015 alkaen esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteita vastaavaan toimintaan osallistuminen on ollut pakollista oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Esiopetuksen tavoitteena on kehittää lapsen kouluvalmiuksia eli edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.

Metsässä liikkuminen vahvistaa lapsen kehitystä

metsäretki

Miltä tuuli tuntuu poskella? Millaisia ääniä metsässä kuuluu ja miltä metsä tuoksuu? Millaista on liikkua lähiympäristössä? Löydätkö oravan nakertaman kävyn? Entä muita eläinten jälkiä? Ota selvää ja lähtekää ulos lähimetsään tutkimaan, kuulemaan, näkemään, haistelemaan ja kokemaan eri aisteilla mitä luonto voi antaa meistä jokaiselle. Se on parhaimmillaan suuri oppimiskokemus ja seikkailu!

Miksi metsään?

Metsässä liikkuminen vahvistaa lapsen kehitystä monipuolisesti.

Voiko oppiminen olla hauskaa?

iloiset_oppijat

Voiko oppiminen olla hauskaa? Eikö vanha suomalainen sananlaskukin varoita itkusta pitkän ilon jälkeen? Otsasi hiessä tulee sinun leipäsi ansaitseman -ajattelu tuntuu ulottuvan vielä nykyiseen käsitykseemme oppimisesta. Onko oppimisen parissa tarpeellista edes viihtyä, saati sitten iloita? On.

Ilo parantaa oppimisen laatua

Oppimisen ilo on yläkäsite kaikille oppimiseen liittyville tunteille, jotka harvoin esiintyvät puhtaasti esimerkiksi ilona tai suruna.

Miksi ohjelmointi on tärkeää?

Ohjelmointilautapeli_Robogem

Ohjelmointi on yksi tulevaisuuden perustaidoista – lisäksi se on hauskaa!

Yhteiskuntamme digitalisoituu vauhdilla ja on tärkeää, että jatkossa digitaalisten palveluiden käyttämisen lisäksi ymmärrämme, miten nämä palvelut rakentuvat ja kuinka niitä kehitetään. Ohjelmoinnin opettaminen alkoi vuonna 2016 peruskouluissa.

Voiko ohjelmointia oppia lautapelillä?

ohjelmointia voi oppia lautapelillä

Kun alat opetella jotain itsellesi täysin uutta, mikä tahansa tuttu ja turvallinen auttaa alkuun. Skeittaamisesta on hyötyä lumilautailun opettelussa, sujuva espanjantaito auttaa italian alkeissa ja niin edelleen.

Lapsi ja lukemaan oppiminen



Esi- ja alkuopetuksen uranuurtaja Riitta Nisonen kertoo lukemaan oppimisesta. .

Miten lapsen lukutaito kehittyy?

Kukin lapsi oppii lukemaan omassa tahdissaan.
Lapsi erottaa äänteet, keksii kirjaimet – ja sitten syttyy se suuri oivallus.

Isä työnsi vasta puolitoistavuotiasta poikaansa rattaissa, kun tämä huomasi hampurilaisravintolan valomainoksen ja ilmoitti kovaan ääneen: Tuolla on M! Lapsen silmä oppii joskus hyvinkin varhain huomaamaan ympäristöstään toistuvia merkkejä ja logoja. Yksittäisten kirjainten tunnistamisesta on vielä pitkä matka lukutaitoon, mutta se on yksi tärkeistä sitä pohjustavista valmiuksista.

Lapsi oppii oivaltaen!



Esi- ja alkuopetuksen uranuurtaja Riitta Nisonen kertoo oivaltamisen merkityksestä lapsen oppimisessa. .

Taaperon kielitaju kehittyy lukemalla


Varhaislapsuudessa saadut kielelliset virikkeet tukevat myös myöhempää lukutaitoa.

Lapsen kielenkehitys alkaa jo ennen syntymää, kun läheisten äänet kantautuvat kohtuun. Pikkuvauva tunnistaa kielestä aluksi etenkin soinnin ja äänensävyt, painon ja puheen rytmin.

Miten tuen lapseni kehitystä?



Esi- ja alkuopetuksen kehittäjä Riitta Nisonen kertoo, miten lapsen kehitystä voi ja kannattaa tukea. .

Innosta koululaista kirjojen pariin

Kaikki eivät tartu kirjaan sisäisestä innostuksesta.
Kouluiässä lasten lukuharrastuksessa on huikean suuria eroja.
Innokas kirjatoukka voi lukea satojatuhansia sanoja enemmän vuodessa kuin toinen, jota koko touhu ei vain nappaa yhtään. Aivot tottuvat siihen, mitä tekee paljon, jolloin lukemisesta tulee automaattista, helppoa ja sujuvaa.

Anna tilaa lapsen ajattelulle

Lapsen ajattelun kehittymistä kannattaa tukea leikinomaisesti.

Eteneekö lapsen ajattelun kehittyminen omassa biologisessa tahdissaan, vai voivatko vanhemmat edesauttaa jälkikasvunsa älyllistä kehitystä? Ajattelutaitojen kehittymiseen vaikuttavat sekä perintö- että ympäristötekijät, joten joitakin työkaluja aikuisilla on. Avainsanoja ovat kielellinen tietoisuus, sanavaraston ja käsitteiden rikastuttaminen, sisäinen motivaatio ja oppijaminäkuvan tukeminen.


Nykykäsitys lapsen ajattelun kehittymisestä perustuu pitkälti kehitysteoreetikko Jean Piaget’n ajattelulle, jonka mukaan lapsen kognitiivinen kehitys rakentuu lapsen oman tutkivan toiminnan, ongelmanratkaisun ja aikaisempien kokemusten kautta.

Arki on usein parasta

arki on lapsesta parasta
Työpaikkojen kahvipöydissä murehditaan loman loppumista. Mutta kun lapsilta kysytään, tavallinen arki on usein parasta.

Ihanat, kamalat lelut

Lelu on hyvä, jos sillä saa aikaan leikin.
Moni vanhempi tuskailee lapsensa leluvalintojen kanssa. Kaiken maailman ärsyttävät hittilelut viehättävät.

Näin voit tukea lapsen käsityöharrastusta

moderneja käsitöitä
Kysy keneltä tahansa 10-40-vuotiaalta suomalaiselta, onko hän käyttänyt ompelukonetta tai virkannut ketjusilmukoita, niin saat melko varmasti myöntävän vastauksen. Sama henkilö on todennäköisesti myös hakannut nauloja ja sahannut lautoja, sillä peruskoulussamme opetetaan kaikille käsitöitä.

Viisi vinkkiä onnistuneisiin syntymäpäiväjuhliin

ihanat syntymäpäivät
Apua, lapsen synttärit lähestyvät. Mitä erikoista keksisi tai mihin menisi? Pitäisikö kotiin kutsua taikuri? Ei hätää.

Kielitaito tarttuu lapseen

Kileten oppiminen on lapselle helppoa.
Moni valistunut vanhempi pohtii, kuinka lapsen vieraiden kielten oppimista voisi tukea. Pelkällä suomella kun ei nykymaailmassa pitkälle pötkitä.

Stressi voi olla hyvästä, mutta liika on liikaa

Stressi voi olla hyvästä

Nykyään stressistä puhutaan jo pientenkin lasten kohdalla. Stressi mielletään yleensä negatiiviseksi, mutta kohtuullinen paine auttaa suoriutumaan monista tehtävistä, vaikkapa kokeista.
Normaaliin stressiin kuuluvat esimerkiksi arjen pienet pettymykset, jos lapsi ei saa herkkuja tai haluamaansa tavaraa heti.

Lapsi oppii leikiten

Leikin kautta oppii ihan itsestään

Ajattelun ja oppimisen asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että lapselle mieluisan tekemisen varjolla oppi uppoaa. Ilon ja viihtymisen kautta oppiminen tapahtuu puolihuomaamatta.

Leikeissä ja peleissä lapsi harjoittelee oppimiaan asioita ja saa näin vahvistusta taidoilleen ja tiedoilleen.

Lasten mediakasvatusta tarvitaan

Lapset tarvitsevat mediakasvatusta.
Monissa perheissä pyritään valvomaan lasten mediakäyttöä. Tehtävä ei ole helppo, sillä tarjonta on niin laajaa ja monipuolista, että lapset ovat väistämättä ajoittain median ääressä ilman aikuisen valvontaa.

Leikissä on paljon pelissä

Leikki on tärkeää lapsen kehitykselle
Harmiton ja hulvaton leikki kehittää lasta monella eri tavalla. Leikkiessään lapsi oppii uusia asioita ja taitoja, hahmottaa ympärillään olevaa maailmaa ja työstää kokemuksiaan. Leikin avulla lapsi pyrkii ymmärtämään itseään paremmin ja kehittämään itseilmaisuaan.

Lapsetkin haluavat oppia englantia

Englannin opiskelu lasten kanssa on hauskaa!
Haluatko leikkiä ja laulaa lastesi kanssa, sekä samalla innostaa heitä englannin kielen maailmaan?
Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja innokkaita oppimaan uutta. Tutustumisen vieraan kielen maailmaan voi aloittaa leikkien jo ennen kouluikää.

Olipa kerran… Lukuhetket ovat antoisia!

Luetaan satua
On aina yhtä ihana tunne, kun pieni lapsi ojentaa kirjan, pyytää lukemaan sitä ja kaivautuu kainaloon kuuntelemaan. Siinä sitten istumme lumoutuneina yhdessä, ja mielikuvituksemme saa siivet.

Seurapelit ovat pop

lautapelit ovat kestosuosikkeja
Perinteiset lautapelit ovat pitäneet pintansa digitaalisten tietokone- ja konsolipelien suosiosta huolimatta.
Lautapelaamisen suosio on kasvanut kaikissa Pohjoismaissa samaan aikaan, kun tietokone- ja konsolipelaaminen on yleistynyt. − Syyt pelaamiseen ovat moninaisia.

Vahva itsetunto luodaan lapsuudessa

Vahva itsetunto siivittää lapsen elämää.
Vankkaa itsetuntoa tarvitaan, ei sen vähempään kuin selviämään elämästä. Hyvä itsetunto edistää kasvua tasapainoiseksi ihmiseksi, edesauttaa vuorovaikutusta muiden kanssa ja suojaa kaltoinkohtelulta.

Hyvä pelaamiskokemus on oppimiskokemus

Pelaamassa
Pelaaminen tempaisee mukaansa ja tarjoaa hauskaa ajanvietettä koko perheelle. Harva tulee ajatelleeksi mihin pelien viehätys oikeastaan perustuu ja mitä pelatessa tapahtuu.

Vinkkiä, purkkista ja polttista!

Pihaleikit kehittävät tarkeitä taitoja.
Pihaleikeissä lapset viihtyvät yhdessä, oppivat toisiltaan, saavat mielekästä tekemistä, edistävät kehonsa tervettä kasvua ja harjoittavat motorisia taitojaan.

Lapsuuden pihaleikit tuovat mieleen mukavia muistoja jopa vuosikymmenten takaa. Muistoihin liittyy jännityksen ja innostuneisuuden tunnetta, liikunnan riemua ja ennen kaikkea tunne siitä, että muiden lasten kanssa oli mukava olla.

Näistä myymälöistä saat Oppi&ilo-tuotteita:

Missä Oppi&ilo-tuotteisiin pääsee tutustumaan?

Verkkokauppojen lisäksi Oppi&ilo-tuotteet kuuluvat:

  • Prismojen
  • Citymarkettien
  • Suomalaisten kirjakauppojen
  • Akateemisten kirjakauppojen
  • Info-kirjakauppojen
  • Kipa-kirjakauppojen
ja
  • Tokmannien
valikoimiin. Tutustu ja ihastu! .

Elsa ja Lauri -kirjojen synty



Elsa ja Lauri -kirjojen kirjoittaja Kerttu Ruuska ja kuvittaja Nadja Sarell kertovat kirjojensa synnystä. Kertun ja Nadjan kirjoja ovat: Elsa uimahallissa, Elsa luistelemassa ja Elsa ja Lauri matkustavat.

Hiekka-askartelut -esittely



Tee itse kauniita hiekkatauluja! Oppi&ilon hiekka-askartelupakkaus sisältää kymmenen taulupohjaa ja seitsemän värikästä hiekkakynää. Poista suojat pohjista ja ripottele liimalle hiekkaa.

Vauhtia ja vipinää - esittely



Vauhtia ja Vipinää on vauhdikas ja lapsia liikuttava lautapeli! .

Seikkailujen saari - esittely



Seikkailujen saari -pelin tuoksinassa ilmaistaan tunteita, hihitellään, hassutellaan, ihmetellään, riemuitaan ja opitaan tuikitärkeitä tunnetaitoja yhdessä! .

Minä itse osaan -kysymyskortit - esittely



Oppi&ilon Minä itse osaan -kysymyskuutiot ovat pienen lapsen oma tietovisa. Mikä parasta - lapsi voi tarkastaa vastauksensa aivan itse! Tutustu koko kysymyskuutiovalikoimaan! .

Pyyhittävät puuhakirjat - esittely



Oppi&ilon pyyhittävät puuhakirjat tarjoavat iloa pitkäksi aikaa. Kirjan mukana tulevalla tussilla teet tehtävät, lopetettuasi pyyhkäiset ne pois kuivalla liinalla ja ensi kerralla teet puuhat taas uudestaan!

Kaikki Oppi&ilon pyyhittävät puuhakirjat löydät verkkokaupastamme! .

Puuhapinkka-puuhakortit - esittely



Oppi&ilon pyyhittävät puuhakortit tarjoavat iloa pitkäksi aikaa. Pakkauksen 50 kaksipuoleisesta kortista riittää puuhaa useammallekin.

Robogem-ohjelmointipelin esittely



Oppi&ilon Robogem-peli opettaa pelin tiimellyksessä ohjelmoinnin alkeita ja perusteita! .

Robogem-lisäkortit - esittely



Oppi&ilon Robogem-lisäkortit tuovat Robogem-peliin lisää ohjelmointikomentoja, vauhtia ja jännitystä! .

Oivalla-tehtäväkirjat - esittely



Oppi&ilon Oivalla!-tehtäväkirjoissa lapsi ensin ratkoo tehtävät ja tarkistaa lopulta vastauksensa aivan itse!

Oivalla-kirjat löydät verkkokaupastamme. .

Sanaseikkailijat - esittely



Oppi&ilon Sanaseikkailijat-peli on oiva valinta lapsille, jotka osaavat jo lukea! Tämä peli harjoittaa oikeinkirjoitusta ja kehittää sanavarastoa. Hyödyllistä ja hauskaa!

Osta Sanaseikkailijat-peli saman tien! .

Hoksotin - esittely



Oppi&ilon Hoksotin-peli on jo klassikko! Tämä tarkkuuspeli palkitsee nopeudesta ja hyvistä hoksottimista!

Hoksotin-pelin voit ostaa verkkokaupastamme. .

Kenelle oppijailo.fi -sivusto sopii?

Summanmutikan maailmassa ja tuotteissamme ei ole väkivaltaa, joten ne eivät pelota pientäkään lasta. Lasten pelisivustolta ei myöskään ole suoria linkkejä kaupalliseen sisältöön.

.

Mikä Taika-avain oikein on?

Useimpiin Oppi&ilo-tuotteisiin liittyy kirjasta tai paketista löytyvä Taika-avain-koodi. Koodilla pääsee pelaamaan tuotteeseen liittyvää peliä tai ratkomaan jännittäviä lisätehtäviä verkossa.

Anu Kahri

Englannin kielen eksperttimme Anu Kahri on ammatiltaan opettaja. Äiti-ihmisenä ja pienten koululaisten opettajana hän tietää, miten pienen ihmisen kieli kehittyy ja oppiminen sujuu iloisesti.

Elfi Turpeinen

Kansainvälinen kieliviisaamme Elfi on Suomessa syntynyt amerikkalais-saksalaisten vanhempien tytär ja puhui englantia jo kotikielenään. Elfi on pitkänlinjan englannin opettaja ja WOW-kirjasarjan tekijä.

Elina Pulli

Elina Pulli on kasvatustieteiden maisteri, varhaiskasvatuksen asiantuntija, tieto- ja dekkarikirjailija. Hän on ansioitunut erityisesti lasten liikuntaan liittyvien teosten tekijänä ja ammattikasvattajien kouluttajana.

Elinan tuotteita Oppi&ilo-sarjassa:

Vauvan kanssa -tekemiskortit
Vauvan kanssa -pahvikirja
Hyppisleikit -kortit
Twist-leikkikortit
.

Kerttu Ruuska

Lastentarhanopettaja Kerttu Ruuska pitää matkustamisesta ja keräilee lastenkirjoja. Kerttu on harrastanut yksin- ja muodostelmaluistelua yhteensä 16 vuotta ja edusti Suomea joukkueensa kanssa maailmanmestaruuskisoissa.

Kira Hurme

Iloisen kekseliään erityisluokanopettajan Kiran sydäntä lähellä ovat kasvun ja kasvattamisen haasteet. Draamakasvatuksen opiskelu antaa uusia ideoita ja iloa.

Lotta Hagström

Näppäryysneromme Lotta on alkuopetukseen ja äidinkieleen erikoistunut luokanope. Hänen erityiseen taitopakkiinsa kuuluu kädentaitojen koko kirjo.

Mari Hyypiä

Suomen kielen ja kirjallisuuden maisteri Mari Hyypiä asuu Helsingissä. Hän on kustannustoimittaja ja toimittaa tietokirjoja, oppikirjoja sekä lasten kirjoja ja muuta materiaalia.

Mari Savio

Mari Savion iloisenkirjava ideamylly on loputon. Tällä Taideteollisen korkeakoulun kasvatilla on kaksi leikki-ikäistä tytärtä, jotka harrastavat eräelämää ja prinsessaleikkejä.

Marita Mäntyvaara

FM Marita Mäntyvaara on oululainen puheterapeutti, joka on työskennellyt jo pitkään lasten parissa. Vapaa-ajallaan Marita puuhailee mielellään omien lasten sekä suloisten koiriensa kanssa.

Markku Töllinen

Oppimisen superkonkari Markku Töllinen on opettanut yli kolmenkymmenen vuoden ajan satoja lapsia lukemaan ja kirjoittamaan. Hänen tekemiään oppimateriaaleja on julkaistu jo yli 150 nidettä.

Minna Kunttu

Luova ja huumorintajuinen kielihirmumme Minna on kahden pikkuviikarin äiti, ison lapsilauman kummitäti ja kieltenopettaja. Brittikissojensa ja kahden koiransa hoivaamisen lisäksi hän matkustelee mielellään, lukee ja kokkailee.

Nadja Sarell

Nadja Sarell on tanssitaiteen maisteri ja suoritti lastenkirjojen kuvittajan tutkinnon Isossa-Britanniassa. Nadja on kuvittanut useita lastenkirjoja ja oppikirjoja.

Noora Karma

Taikuruuden mestari Noora Karma on Suomen ainoa kansainvälisesti tunnettu ja palkittu naismaagikko, mentalisti ja hypnoositaiteilija. Hän on asunut ja työskennellyt maailmanlaajuisesti temppuillen niin kuningasperheille ja kuuluisuuksille kuin Australian alkuasukkaillekin.

Paul Westlake

Supersuosittu stand-up koomikko osaa opettaa ja naurattaa. Kielineromme kiertää Eurooppaa kulttuurien välisen kommunikaation kouluttajana.

Päivi Miettinen

Juvalainen Päivi Miettinen viihtyy vapaa-ajallaan erilaisten kulttuuriharrastusten, taiteiden ja kädentaitojen parissa. Vieraisiin kulttuureihin tutustuminen ja matkustelu ovat myös hänen kiinnostuksen kohteitaan.

Raija Kuja-Kyyny-Pajula

Kieliniekkamme Raija on opiskellut kielten saloja mm. kauniissa Heidelbergin yliopistossa.

Riitta Kittilä

Riitta Kittilä on kansalaisjärjestötoiminnan sekä sosiaali- ja terveysalan asiantuntija. Hän on työskennellyt tutkijana ja suunnittelijana ja tehnyt vapaaehtoistyötä eri järjestöissä kahden vuosikymmenen ajan.

Riitta Nisonen

Iloisen oppimisen asiantuntijamme Riitta Nisonen on Suomen esikoulu- ja alkuopetuksen uranuurtaja ja yksilöllisen oppimisen airut. Hän on tehnyt vuosikymmenien työn oppikirjantekijänä, rehtorina, luennoitsijana ja Opetushallituksen kouluttajana.

Sara Lumme

Sara Lumme on päivittäin tekemisissä tekstien, kuvien ja fantasiamaailmojen kanssa. Hän työskentelee kirja-alalla ja on koulutukseltaan filosofian maisteri.

Sari Kaariste

Sari Kaariste
Sari Kaariste on lastentarhanopettaja ja äiti, jonka ensimmäinen julkaisu on Taaperon kanssa -puuhakortit, jotka hän kirjoitti yhdessä Vuokko Hurmeen kanssa. Hän on myös vakiintunut bloggaaja, jonka blogi tarjoaa leikkivinkkejä ja kasvatuspohdintoja alan ammattilaisille sekä perheille.

Tarja Raninen

Tarja Raninen on työskennellyt yli 20 vuotta viestinnän parissa toimittajana, copywriterina, kouluttajana sekä alkuopetukseen ja äidinkieleen erikoistunut luokanopenä. Hän toimitti vuonna 1987 Siirtolapuutarhan käsikirjan ja sai siitä kipinän puutarhanhoitoon.

Tiina Eskola

Tunneasioiden tuntijamme filosofian maisteri, Tiina Eskola, käy talvisin avannossa uimassa ja harrastaa taijita ja mietiskelyä. Neljän lapsen, kolmen rotan ja kreikkalaisen aviomiehen kanssa lyhytelokuvia tekevä Tiina on ehtinyt työskennellä lastenkirjojen parissa jo neljännesvuosisadan.

Touko Tahkokallio

Maailmallakin lauta- ja mobiilipelien parissa mainetta niittänyt Touko on logiikkataituri vailla vertaa. Ennen pelisuunnittelijan uraa Touko keskittyi teoreettisen hiukkasfysiikan maailmaan Suomen lisäksi Kanadassa.

Ville Granroth

Ville on koko Summanmutikan kuvitusmaailman kehittänyt piirtäjävelhomme. Hänen mielitouhujaan ovat skeittaus, musisointi, jooga ja unelmointi.

Vuokko Hurme

Vuokko Hurme on helsinkiläinen kasvatustieteilijä-äiti, toimittaja ja sanataidekasvattaja. Hurme on kirjoittanut Oppi ja Ilon Taaperon Kanssa -tekemiskorttipakan yhdessä lastentarhanopettaja Sari Kaaristen kanssa.